Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailun tutkimuksen kehitys vuosina 1978-2008
KASTELLI, HEIDI (2012)
2012
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22577
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22577
Tiivistelmä
Tavoitteena oli selvittää miten kaunokirjallisuuden sisällönkuvailuntutkimus on kehittynyt ajanjaksolla 1978-2008. Aineiston perusteella myös tarkasteltiin, miten Jarmo Saartin v. 1999 tarkastetussa väitöskirjassa esitetyt kehityskulut kaunokirjallisuuden sisällönkuvailusta ovat toteutuneet. Tutkimusaineisto koostuu 43 artikkelista, jotka on julkaistu 22 eri aikakauslehdessä vuosina 1978-2008. Artikkelit jakaantuivat vuositasolla seuraavasti: 1978-1988 (9), 1989-1998 (21) ja 1999-2008 (13).
Päätutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia ja sen tukena lähde- ja viittausanalyysia. Sisällönanalyysin avulla aineistosta muodostettiin neljä pääluokkaa: Sisällönkuvailun näkökulma, Sisällönkuvailun ongelmat, Sisällönkuvailun käsitteet ja Sisällönkuvailun kehitys. Näiden alla oli 21 alaluokkaa. Sisällönkuvailun näkökulma pääluokan osalta koko aineisto jaettiin Saartin esittämän neliportaisen jaottelun mukaan, mikä paransi tutkimuksen vertailtavuutta Saartin havaintoihin. Lähde- ja viittausanalyysillä pyrittiin tunnistamaan tärkeimmät aihealueen lähteet, tutkijat ja keskeiset auktoriteetit.
Analyysin tulokset ovat 1978--1998 vastaavia Saartin havaintojen kanssa. 1980- ja 1990-luvuilla tutkimuksessa tapahtui muutos asiasanoitusta painottavien, fasetoitujen järjestelmien kehittämiseen. Ongelmista eniten mainintoja sai kaunokirjallisuuden luokitus, koska sen sisältöä on vaikea luokittaa. Myös kaunokirjallisuuden järjestäminen koettiin ongelmalliseksi monisisältöisyytensä vuoksi. Yksittäisistä käsitteistä eniten vaikutusta on ollut genren käsitteelle, joka näkyi niin teorian kuin käytännön sovellusten tasolla, hyllyluokituskokeiluissa. Muita tärkeitä käsitteitä aihealueella ovat aboutness, fasetti ja teema. Viitatuimmat tutkijat olivat selvästi Annelise Mark Pejtersen ja Clare Beghtol. Suomalaisista viitatuin oli Jarmo Saarti. Viitatuimmat julkaisut olivat Pejtersenin ja Austinin sekä Judith A. Rannan ja Clare Beghtolin väitöskirja.
Kehitys näkökulman kannalta tärkein huomio oli kirjaston asiakkaan eli käyttäjän näkökulman mukaan ottaminen luokituksen kehitykseen. 2000-luvulle tultaessa kaunokirjallisuuden sisällönkuvailu on yhä enemmän yhteinen asia tutkijoille ja kirjastoille, jotka ottavat uudella tavalla sosiaalisen median keinoin lukijat mukaan sisällönkuvailuun.
Avainsanat: sisällönkuvailu, kaunokirjallisuus, indeksointi, luokitus, sisällönanalyysi
Päätutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia ja sen tukena lähde- ja viittausanalyysia. Sisällönanalyysin avulla aineistosta muodostettiin neljä pääluokkaa: Sisällönkuvailun näkökulma, Sisällönkuvailun ongelmat, Sisällönkuvailun käsitteet ja Sisällönkuvailun kehitys. Näiden alla oli 21 alaluokkaa. Sisällönkuvailun näkökulma pääluokan osalta koko aineisto jaettiin Saartin esittämän neliportaisen jaottelun mukaan, mikä paransi tutkimuksen vertailtavuutta Saartin havaintoihin. Lähde- ja viittausanalyysillä pyrittiin tunnistamaan tärkeimmät aihealueen lähteet, tutkijat ja keskeiset auktoriteetit.
Analyysin tulokset ovat 1978--1998 vastaavia Saartin havaintojen kanssa. 1980- ja 1990-luvuilla tutkimuksessa tapahtui muutos asiasanoitusta painottavien, fasetoitujen järjestelmien kehittämiseen. Ongelmista eniten mainintoja sai kaunokirjallisuuden luokitus, koska sen sisältöä on vaikea luokittaa. Myös kaunokirjallisuuden järjestäminen koettiin ongelmalliseksi monisisältöisyytensä vuoksi. Yksittäisistä käsitteistä eniten vaikutusta on ollut genren käsitteelle, joka näkyi niin teorian kuin käytännön sovellusten tasolla, hyllyluokituskokeiluissa. Muita tärkeitä käsitteitä aihealueella ovat aboutness, fasetti ja teema. Viitatuimmat tutkijat olivat selvästi Annelise Mark Pejtersen ja Clare Beghtol. Suomalaisista viitatuin oli Jarmo Saarti. Viitatuimmat julkaisut olivat Pejtersenin ja Austinin sekä Judith A. Rannan ja Clare Beghtolin väitöskirja.
Kehitys näkökulman kannalta tärkein huomio oli kirjaston asiakkaan eli käyttäjän näkökulman mukaan ottaminen luokituksen kehitykseen. 2000-luvulle tultaessa kaunokirjallisuuden sisällönkuvailu on yhä enemmän yhteinen asia tutkijoille ja kirjastoille, jotka ottavat uudella tavalla sosiaalisen median keinoin lukijat mukaan sisällönkuvailuun.
Avainsanat: sisällönkuvailu, kaunokirjallisuus, indeksointi, luokitus, sisällönanalyysi