SEKSUAALISESTI HYVÄKSIKÄYTETTYJEN LASTEN ÄIDIT 2000-LUVUN TIETEELLISISSÄ TUTKIMUKSISSA
SAARI, MIRELLA (2012)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
SAARI, MIRELLA
2012
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-21Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan seksuaalisesti hyväksikäytettyjen lasten äitejä, jotka eivät ole itse toimineet hyväksikäyttäjinä. Aihetta käsitellään tutkimuksen näkökulmasta. Kansainvälisissä tutkimuksissa äidin tarjoama tuki on katsottu erittäin merkitykselliseksi tekijäksi lapsen toipumisen kannalta. Suomessa äitiyttä lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yhteydessä on tutkittu melko vähän. Hyväksikäytettyjen lasten äitejä kohdataan kuitenkin sosiaalityön toiminta-areenoilla, erityisesti lapsiperheille suunnatuissa palveluissa. Tutkielman aineisto sisältää 20 tutkimusta, jotka on kerätty harkinnanvaraisella otannalla. Aineisto koostuu pääosin kansainvälisissä, tieteellisissä aikakausilehdissä julkaistuista tutkimuksista. Analyysi on toteutettu teemoittelemalla eli paikantamalla aineistosta tutkimuskysymyksen ja sisällön kannalta keskeisimmät aiheet.
Teoriaosuudessa käsitellään äitien paikantumista lasten seksuaalisen hyväksikäytön selitysteorioissa ja varhaisessa tutkimuskirjallisuudessa. Äitien asemaa kuvataan psykoanalyyttisesta, perhesysteemiteoreettisesta ja feministisestä tulkintakehyksestä. Aikaisemmissa tutkimusteksteissä seksuaalisesti hyväksikäytettyjen lasten äidit ovat määrittyneet monin tavoin ongelmallisiksi. Äitejä on myös vastuullistettu hyväksikäytöstä ja heidän on katsottu olevan osallisena lapsen seksuaalisen hyväksikäytön alkamisessa ja sen ylläpitämisessä. Feministinen keskustelu on nostanut esiin lasten seksuaalisen hyväksikäytön yhteydet patriarkaalisiin yhteiskunta- ja perherakenteisiin.
Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna 2000-luvun tutkimuksissa seksuaalisesti hyväksikäytettyjen lasten äidit on huomioitu vahvemmin heterogeenisena ryhmänä. Useissa tutkimusjulkaisuissa on selvitetty äitien lapselle tarjoamaan tukeen vaikuttavia tekijöitä. Muutamissa tutkimuksissa on tarkasteltu äitien subjektiivisia kokemuksia ja tuentarpeita. Aineistosta ilmenee, että lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö kuormittaa monin tavoin äidin elämää, arkea ja hyvinvointia. Hyväksikäytön ilmitulo on usein pitkä prosessi , jossa äidillä voi olla haastava rooli lapsen oireiden ja viestien tulkitsijana. Tutkimusten mukaan kulttuuriset käsitykset "hyvästä äidistä" vaikuttavat hyväksikäytettyjen lasten äitien toimijuuteen ja kokemuksiin. Äitien informaation ja yksilöllisen tuen tarpeet tulevat esiin ammatillisia kohtaamisia käsittelevässä aineistossa. Tutkimukset ylisukupolven siirtyvästä hyväksikäytöstä korostavat palveluiden tarjoamisen merkitystä äideille, joilla on omia hyväksikäyttökokemuksia lapsuudestaan. Tutkimustiedon täsmällinen soveltaminen ammatillisiin käytäntöihin edellyttää lisää suomalaista tutkimusta seksuaalisesti hyväksikäytettyjen lasten äideistä.
Asiasanat: lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, äiti, äitiys
Teoriaosuudessa käsitellään äitien paikantumista lasten seksuaalisen hyväksikäytön selitysteorioissa ja varhaisessa tutkimuskirjallisuudessa. Äitien asemaa kuvataan psykoanalyyttisesta, perhesysteemiteoreettisesta ja feministisestä tulkintakehyksestä. Aikaisemmissa tutkimusteksteissä seksuaalisesti hyväksikäytettyjen lasten äidit ovat määrittyneet monin tavoin ongelmallisiksi. Äitejä on myös vastuullistettu hyväksikäytöstä ja heidän on katsottu olevan osallisena lapsen seksuaalisen hyväksikäytön alkamisessa ja sen ylläpitämisessä. Feministinen keskustelu on nostanut esiin lasten seksuaalisen hyväksikäytön yhteydet patriarkaalisiin yhteiskunta- ja perherakenteisiin.
Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna 2000-luvun tutkimuksissa seksuaalisesti hyväksikäytettyjen lasten äidit on huomioitu vahvemmin heterogeenisena ryhmänä. Useissa tutkimusjulkaisuissa on selvitetty äitien lapselle tarjoamaan tukeen vaikuttavia tekijöitä. Muutamissa tutkimuksissa on tarkasteltu äitien subjektiivisia kokemuksia ja tuentarpeita. Aineistosta ilmenee, että lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö kuormittaa monin tavoin äidin elämää, arkea ja hyvinvointia. Hyväksikäytön ilmitulo on usein pitkä prosessi , jossa äidillä voi olla haastava rooli lapsen oireiden ja viestien tulkitsijana. Tutkimusten mukaan kulttuuriset käsitykset "hyvästä äidistä" vaikuttavat hyväksikäytettyjen lasten äitien toimijuuteen ja kokemuksiin. Äitien informaation ja yksilöllisen tuen tarpeet tulevat esiin ammatillisia kohtaamisia käsittelevässä aineistossa. Tutkimukset ylisukupolven siirtyvästä hyväksikäytöstä korostavat palveluiden tarjoamisen merkitystä äideille, joilla on omia hyväksikäyttökokemuksia lapsuudestaan. Tutkimustiedon täsmällinen soveltaminen ammatillisiin käytäntöihin edellyttää lisää suomalaista tutkimusta seksuaalisesti hyväksikäytettyjen lasten äideistä.
Asiasanat: lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, äiti, äitiys