Kuviteltu teoria? Kriittisiä huomioita Benedict Andersonin unkarilaisen nationalismin analyysista teoksessa Kuvitellut yhteisöt
LAHDELMA, ILONA (2012)
LAHDELMA, ILONA
2012
Historia - History
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22572
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22572
Tiivistelmä
Tämä pro –gradu työ tarkastelee kriittisesti Benedict Andersonin teoksessaan Kuvitellut yhteisöt esittämää analyysiä unkarilaisesta nationalismista. Anderson käyttää Unkarin esimerkkiä osoittaakseen oikeaksi näkemyksensä niin kutsumastaan virallisesta nationalismista, jonka mukaan yhteiskunnan ylin luokka omaksui nationalismin mallin säilyttääkseen hallitsevan asemansa. Tämä näkemys on kuitenkin historiallisen analyysin pohjalta helposti kritisoitavissa, minkä lisäksi tarkempi perehtyminen Andersonin käyttämään lähdeaineistoon osoittaa sen olevan ongelmallinen ja sisältävän suoranaisia virheitä. Työn tarkoituksena on perehtyä Andersonin lähteisiin ja unkarilaisen nationalismin eri tulkintoihin ja osoittaa sitä kautta Andersonin subjektiivisuus ja hänen esityksensä konkreettiset ongelmat.
Työn pääasiallinen analyysi jakautuu kahteen osaan. Ensiksi kartoitan, mitä lähteitä Anderson on käyttänyt, minkälaisen kuvan hän on saanut niiden perusteella Unkarin historiasta ja unkarilaisesta nationalismista sekä mitä ongelmia hänen lähteensä sisältävät. Tarkistan Andersonin lähteet sellaisiakin primäärilähteitä myöten, joihin Andersonilla ei ole ollut mahdollisuutta tutustua, jotta voin käsitellä ketjuviittauksen aiheuttamia ongelmia. Toiseksi esittelen unkarilaisen nationalismin kannalta merkittäviä historiallisia teemoja ja seikkoja sekä sitä, miten tutkimuskirjallisuus näkee unkarilaisen nationalismin. Tämän analyysin perusteella on todettavissa, että Anderson ei ole lähteidensä pohjalta saanut luetettavaa tietoa ja sitä laajaa historiallista tietämystä, jota unkarilaisen nationalismin ansiokas analyysi vaatisi. Argumentoin, että Anderson on ollut erittäin subjektiivisten ja ongelmallisten lähteidensä vaikutuksen alaisena, minkä lisäksi hänen marxilainen lähestymistapansa aiheeseen saa hänet sivuuttamaan ja tulkitsemaan väärin sellaisia historiallisia seikkoja, jotka saisivat unkarilaisen nationalismin näyttäytymään hyvin erilaisessa valossa.
Andersonin teos on julkaistu lukuisissa maissa monilla eri kielillä, joten ei ole yhdentekevää, minkä kuvan Anderson unkarilaisesta nationalismista teoksessaan antaa. Erityisesti unkarilaisen nationalismin suuri poliittinen merkitys ja sen ajankohtaisuus työn kirjoittamisen aikana tekevät siitä niin tärkeän ja aran aiheen, että alan klassikon sisältämä analyysi on tarkastamisen arvoinen. Työni pääasiallinen argumentti on, että alan laajasti siteerattu ja arvostettu klassikko sisältää hyvin ongelmallisen ja puutteellisen analyysin unkarilaisesta nationalismista, ja sen vuoksi teokseen on suhtauduttava kriittisesti.
Asiasanat: Benedict Anderson, nationalismi, Unkarin historia
Työn pääasiallinen analyysi jakautuu kahteen osaan. Ensiksi kartoitan, mitä lähteitä Anderson on käyttänyt, minkälaisen kuvan hän on saanut niiden perusteella Unkarin historiasta ja unkarilaisesta nationalismista sekä mitä ongelmia hänen lähteensä sisältävät. Tarkistan Andersonin lähteet sellaisiakin primäärilähteitä myöten, joihin Andersonilla ei ole ollut mahdollisuutta tutustua, jotta voin käsitellä ketjuviittauksen aiheuttamia ongelmia. Toiseksi esittelen unkarilaisen nationalismin kannalta merkittäviä historiallisia teemoja ja seikkoja sekä sitä, miten tutkimuskirjallisuus näkee unkarilaisen nationalismin. Tämän analyysin perusteella on todettavissa, että Anderson ei ole lähteidensä pohjalta saanut luetettavaa tietoa ja sitä laajaa historiallista tietämystä, jota unkarilaisen nationalismin ansiokas analyysi vaatisi. Argumentoin, että Anderson on ollut erittäin subjektiivisten ja ongelmallisten lähteidensä vaikutuksen alaisena, minkä lisäksi hänen marxilainen lähestymistapansa aiheeseen saa hänet sivuuttamaan ja tulkitsemaan väärin sellaisia historiallisia seikkoja, jotka saisivat unkarilaisen nationalismin näyttäytymään hyvin erilaisessa valossa.
Andersonin teos on julkaistu lukuisissa maissa monilla eri kielillä, joten ei ole yhdentekevää, minkä kuvan Anderson unkarilaisesta nationalismista teoksessaan antaa. Erityisesti unkarilaisen nationalismin suuri poliittinen merkitys ja sen ajankohtaisuus työn kirjoittamisen aikana tekevät siitä niin tärkeän ja aran aiheen, että alan klassikon sisältämä analyysi on tarkastamisen arvoinen. Työni pääasiallinen argumentti on, että alan laajasti siteerattu ja arvostettu klassikko sisältää hyvin ongelmallisen ja puutteellisen analyysin unkarilaisesta nationalismista, ja sen vuoksi teokseen on suhtauduttava kriittisesti.
Asiasanat: Benedict Anderson, nationalismi, Unkarin historia