"Johonkin se katsekin on pantava" - Tutkimus seksuaalista häirintää jäsentävistä diskursseista
VIITANEN, SONJA (2012)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
VIITANEN, SONJA
2012
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-01Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee seksuaaliseen häirintään liittyviä diskursseja ja näihin diskursseihin sisältyviä subjektipositioita. Lähtökohtana on sosiaalisen konstruktionismin mukainen ajatus siitä että ei ole olemassa yhtä oikeaa todellisuutta, vaan todellisuus muotoutuu kielen käytön kautta. Näin myös seksuaalinen häirintä käsitetään ilmiöksi, jonka sisällöstä ja määritelmästä käydään jatkuvaa kamppailua. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esiin vallitsevia seksuaalista häirintää ilmiönä jäsentäviä diskursseja.
Tutkielman aineisto on kaksiosainen. Ensimmäinen osa koostuu 32 Iltalehden artikkelista, jotka on julkaistu lehdessä ajalla 24.1. - 9.2.2008. Tekstit käsittelivät eduskunnassa tehdyn tasa-arvoselvityksen tuloksista syntynyttä kohua. Selvityksen mukaan huomattava osa eduskunnan työntekijöistä oli kohdannut työpaikallaan seksuaalista häirintää. Aineiston toisen osan muodostavat 52 mielipidekirjoitusta, jotka on lähetetty Iltalehden verkkosivuilla samaan aikaan seksuaalisesta häirinnästä käytyyn keskusteluun. Analyysimenetelmänä on käytetty diskurssianalyysia.
Aineistostani erottui analyysin tuloksena seitsemän päädiskurssia, jotka olivat seksuaalisuus on luonnollista -, miehisen halun luonnollisuus -, alistetut miehet -, yksilöllisyys -, lainopillisuus -, organisaation kulttuuri- ja vähättely -diskurssit. Tarkastelin erityisesti sitä minkälaisia toiminnanmahdollisuuksia eri diskurssit tarjoavat seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutuneelle. Tutkimuksen tulosten perusteella vallitsevat diskurssit keskittyivät ennen kaikkea siirtämään keskustelun painopistettä pois seksuaalisesta häirinnästä. Diskursseihin liittyvät subjektipositiot olivat vahvasti sukupuolittuneita. Naisille tarjoutuvia positioita olivat kokija, herkkä nainen, vahva nainen, ideaalinen nainen, valheellinen nainen, uhriksi todistettu ja sietäjä. Miehille tarjoutuvia positioita puolestaan olivat väärin ymmärretty mies, aiheettomasti syytetty mies, huonosti käyttäytyvä mies ja häirintään syyllistynyt mies.
Asiasanat:seksuaalinen häirintä, sosiaalinen konstruktionismi, diskurssianalyysi, subjektipositio
Tutkielman aineisto on kaksiosainen. Ensimmäinen osa koostuu 32 Iltalehden artikkelista, jotka on julkaistu lehdessä ajalla 24.1. - 9.2.2008. Tekstit käsittelivät eduskunnassa tehdyn tasa-arvoselvityksen tuloksista syntynyttä kohua. Selvityksen mukaan huomattava osa eduskunnan työntekijöistä oli kohdannut työpaikallaan seksuaalista häirintää. Aineiston toisen osan muodostavat 52 mielipidekirjoitusta, jotka on lähetetty Iltalehden verkkosivuilla samaan aikaan seksuaalisesta häirinnästä käytyyn keskusteluun. Analyysimenetelmänä on käytetty diskurssianalyysia.
Aineistostani erottui analyysin tuloksena seitsemän päädiskurssia, jotka olivat seksuaalisuus on luonnollista -, miehisen halun luonnollisuus -, alistetut miehet -, yksilöllisyys -, lainopillisuus -, organisaation kulttuuri- ja vähättely -diskurssit. Tarkastelin erityisesti sitä minkälaisia toiminnanmahdollisuuksia eri diskurssit tarjoavat seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutuneelle. Tutkimuksen tulosten perusteella vallitsevat diskurssit keskittyivät ennen kaikkea siirtämään keskustelun painopistettä pois seksuaalisesta häirinnästä. Diskursseihin liittyvät subjektipositiot olivat vahvasti sukupuolittuneita. Naisille tarjoutuvia positioita olivat kokija, herkkä nainen, vahva nainen, ideaalinen nainen, valheellinen nainen, uhriksi todistettu ja sietäjä. Miehille tarjoutuvia positioita puolestaan olivat väärin ymmärretty mies, aiheettomasti syytetty mies, huonosti käyttäytyvä mies ja häirintään syyllistynyt mies.
Asiasanat:seksuaalinen häirintä, sosiaalinen konstruktionismi, diskurssianalyysi, subjektipositio