Toisen asteen nuorten kirjastonkäyttö
PAKKANEN, HENNA (2012)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
PAKKANEN, HENNA
2012
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-30Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena oli tutkia ammattikoululaisten ja lukiolaisten yleisen kirjastonkäyttöä. Lisäksi tutkittiin nuorten vapaa-ajanviettämistä, tiedonhakua opiskeluun tai harrastuksiin liittyvissä asioissa sekä aineistonhankintakanavia kirjojen, elokuvien ja musiikin osalta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin lomakekyselyä. Kysely suoritettiin keväällä 2012. Kyselyyn vastasi yhteensä 146 nuorta, mutta seitsemän lomaketta hylättiin. Vastausprosentiksi tuli 81,3 %. Vastaajat olivat iältään 16-22-vuotiaita.
Noin yksi viidesosa vastaajista käy kirjastossa noin kerran kuukaudessa tai useammin. Yli puolet vastaajista kertoi käyvänsä kirjastossa joko muutaman kerran vuodessa tai harvemmin. Miesten ja naisten välillä kirjastossa käymisen suurin ero oli kirjaston ei-kävijöissä. Naiset kävivät miehiä useammin kirjastossa. Ammattikoululaisista 36,3 prosenttia ilmoitti, ettei käy kirjastossa ollenkaan. Lukiolaisista ei-kirjastonkävijöitä oli 4,2 prosenttia. Kirjastossa käytiin yleensä yksin ja palveluista eniten käytettiin lainausta ja palautusta. Tapahtumissa käytiin hyvin vähän. Kirjaston internetpalveluja käytettiin hyvin vähän.
Internet oli käytetyin tiedonhakukanava. Toiseksi suosituinta oli kysyä kaverilta. Kirjat nuoret hankkivat useimmiten kirjastosta. Elokuvat ja musiikki taas useimmiten internetistä.
Mieluisin vapaa-ajanviettotapa oli viettää aikaa kavereiden kanssa. Toiseksi eniten nuoret mainitsivat internetin vapaa-ajanviettotapanaan, ja kolmanneksi eniten mainittiin liikunnan harrastaminen.
Käytetyimmät adjektiivit kirjastoa kuvailtaessa olivat hiljainen ja rauhallinen. Tärkeänä tai melko tärkeänä kirjastoa piti itselleen hiukan alle yksi neljäsosa nuorista. Nuoret antoivat jonkin verran parannusehdotuksia kirjaston palveluihin, kysyttäessä mikä innostaisi heitä useammin kirjastoon. ”Ei mikään” oli kuitenkin useimmiten mainittu vastaus. Kirjaston toiminnan kehittämisestä oli kiinnostunut vain 13,8 prosenttia vastaajista.
Asiasanat:Lukiolaiset, ammattikoululaiset, kirjastonkäyttö, kyselytutkimus, nuoret
Tutkimusmenetelmänä käytettiin lomakekyselyä. Kysely suoritettiin keväällä 2012. Kyselyyn vastasi yhteensä 146 nuorta, mutta seitsemän lomaketta hylättiin. Vastausprosentiksi tuli 81,3 %. Vastaajat olivat iältään 16-22-vuotiaita.
Noin yksi viidesosa vastaajista käy kirjastossa noin kerran kuukaudessa tai useammin. Yli puolet vastaajista kertoi käyvänsä kirjastossa joko muutaman kerran vuodessa tai harvemmin. Miesten ja naisten välillä kirjastossa käymisen suurin ero oli kirjaston ei-kävijöissä. Naiset kävivät miehiä useammin kirjastossa. Ammattikoululaisista 36,3 prosenttia ilmoitti, ettei käy kirjastossa ollenkaan. Lukiolaisista ei-kirjastonkävijöitä oli 4,2 prosenttia. Kirjastossa käytiin yleensä yksin ja palveluista eniten käytettiin lainausta ja palautusta. Tapahtumissa käytiin hyvin vähän. Kirjaston internetpalveluja käytettiin hyvin vähän.
Internet oli käytetyin tiedonhakukanava. Toiseksi suosituinta oli kysyä kaverilta. Kirjat nuoret hankkivat useimmiten kirjastosta. Elokuvat ja musiikki taas useimmiten internetistä.
Mieluisin vapaa-ajanviettotapa oli viettää aikaa kavereiden kanssa. Toiseksi eniten nuoret mainitsivat internetin vapaa-ajanviettotapanaan, ja kolmanneksi eniten mainittiin liikunnan harrastaminen.
Käytetyimmät adjektiivit kirjastoa kuvailtaessa olivat hiljainen ja rauhallinen. Tärkeänä tai melko tärkeänä kirjastoa piti itselleen hiukan alle yksi neljäsosa nuorista. Nuoret antoivat jonkin verran parannusehdotuksia kirjaston palveluihin, kysyttäessä mikä innostaisi heitä useammin kirjastoon. ”Ei mikään” oli kuitenkin useimmiten mainittu vastaus. Kirjaston toiminnan kehittämisestä oli kiinnostunut vain 13,8 prosenttia vastaajista.
Asiasanat:Lukiolaiset, ammattikoululaiset, kirjastonkäyttö, kyselytutkimus, nuoret