Tarinapolku-kirjavinkkausprojektin vaikutusten arviointitutkimus
RYTKÖNEN, SILJA (2012)
2012
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22562
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22562
Tiivistelmä
Kirjavinkkaus on yksi suosituimmista lukemaan innostamismenetelmistä. Kirjavinkkauksen tarkoituksena on esitellä kuulijoille innostavalla ja houkuttelevalla tavalla kirjoja, joita he voisivat lukea. Tässä tutkimuksessa arvioidaan tutkijan toteuttamia Tarinapolku-kirjavinkkausprojektiin kuuluvia kirjavinkkaustunteja Hyvinkään yhdeksäsluokkalaisille oppilaille. Arvioinnin kohteena oli kirjavinkkaustuntien vaikutus vinkkauksen kuulijoihin. Arviointia varten projektille määriteltiin tavoitteet ja tavoitteiden saavuttamisen kriteerit.
Tutkimuksella haluttiin selvittää minkälaisia vaikutuksia Tarinapolku-kirjavinkkausprojektilla oli; millaisiin projektin osallistujiin se vaikutti ja millä tavalla. Kiinnostuksen kohteena oli myös miten hyvin projektin asetetut tavoitteet saavutettiin, missä määrin projektin osallistujat kiinnostuivat vinkatuista kirjoista ja miten osallistujat kokivat kirjavinkkaustilanteen. Vinkkaustunnit ja tutkimus toteutettiin syksyn 2010 aikana. Tutkimukseen osallistui yhteensä kahdeksan yhdeksäsluokkaa. Tutkimus on kvantitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimuksen avulla. Opettajat jakoivat kyselylomakkeet oppilaille ja lähettivät ne tutkijalle.
Tutkimukseen osallistuneista yhdeksäsluokkalaisista yli puolet oli lukenut kirjoja kolmen edellisen kuukauden aikana tutkimuksen toteutuksesta. Viidesosa oppilaista ilmoitti, että lukeminen kuuluu heidän kolmen tärkeimmän harrastuksensa joukkoon, tytöillä useammin kuin pojilla. Nuoret eivät juuri olleet lukeneet vinkattuja kirjoja, mutta kolmasosa aikoi kuitenkin tulevaisuudessa lukea jonkin vinkatun kirjan. Suurin osa nuorista suhtautui positiivisesti esiteltyihin kirjoihin ja muisti jonkin tunnilla esitellyn kirjan. Tytöt aikoivat lukea vinkkikirjan poikia useammin ja tytöt myös suhtautuivat kirjoihin myönteisemmin kuin pojat. Aikomukseen lukea vinkattuja kirjoja ja suhtautumiseen vinkkikirjoihin vaikutti myös se, olivatko oppilaat lukeneet kirjoja kolmen edellisen kuukauden aikana. Oppilaiden mielestä jännitys ja kauhu olivat mielenkiintoisimmat kirjallisuusgenret vinkattujen kirjojen genrejen joukosta.
Suurin osa kyselyyn osallistuneista yhdeksäsluokkalaisista suhtautui kirjavinkkaustuntiin positiivisesti. Tytöt ja kirjoja kolmen edellisen kuukauden aikana lukeneet suhtautuivat positiivisemmin kuin pojat ja kirjoja ei lukeneet. Yli puolet yhdeksäsluokkalaisista kuvaili vinkkaustuntia positiivisella sanalla. Reilusti yli puolet oppilaista oli ”Kirjavinkkaustunti oli tylsä” –väitteen kanssa vähintään osittain eri mieltä. Alle puolet yhdeksäsluokkalaisista halusi osallistua uudelleen kirjavinkkaustunnille.
Tarinapolku-projektin tavoitteet saavutettiin osittain. Useammin tavoitteiden kriteerit täyttyivät tyttöjen ja kirjoja kolmen edellisen kuukauden aikana lukeneiden osajoukossa.
Asiasanat:kirjavinkkaus, vaikutukset, arviointi, lukeminen, nuoret
Tutkimuksella haluttiin selvittää minkälaisia vaikutuksia Tarinapolku-kirjavinkkausprojektilla oli; millaisiin projektin osallistujiin se vaikutti ja millä tavalla. Kiinnostuksen kohteena oli myös miten hyvin projektin asetetut tavoitteet saavutettiin, missä määrin projektin osallistujat kiinnostuivat vinkatuista kirjoista ja miten osallistujat kokivat kirjavinkkaustilanteen. Vinkkaustunnit ja tutkimus toteutettiin syksyn 2010 aikana. Tutkimukseen osallistui yhteensä kahdeksan yhdeksäsluokkaa. Tutkimus on kvantitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimuksen avulla. Opettajat jakoivat kyselylomakkeet oppilaille ja lähettivät ne tutkijalle.
Tutkimukseen osallistuneista yhdeksäsluokkalaisista yli puolet oli lukenut kirjoja kolmen edellisen kuukauden aikana tutkimuksen toteutuksesta. Viidesosa oppilaista ilmoitti, että lukeminen kuuluu heidän kolmen tärkeimmän harrastuksensa joukkoon, tytöillä useammin kuin pojilla. Nuoret eivät juuri olleet lukeneet vinkattuja kirjoja, mutta kolmasosa aikoi kuitenkin tulevaisuudessa lukea jonkin vinkatun kirjan. Suurin osa nuorista suhtautui positiivisesti esiteltyihin kirjoihin ja muisti jonkin tunnilla esitellyn kirjan. Tytöt aikoivat lukea vinkkikirjan poikia useammin ja tytöt myös suhtautuivat kirjoihin myönteisemmin kuin pojat. Aikomukseen lukea vinkattuja kirjoja ja suhtautumiseen vinkkikirjoihin vaikutti myös se, olivatko oppilaat lukeneet kirjoja kolmen edellisen kuukauden aikana. Oppilaiden mielestä jännitys ja kauhu olivat mielenkiintoisimmat kirjallisuusgenret vinkattujen kirjojen genrejen joukosta.
Suurin osa kyselyyn osallistuneista yhdeksäsluokkalaisista suhtautui kirjavinkkaustuntiin positiivisesti. Tytöt ja kirjoja kolmen edellisen kuukauden aikana lukeneet suhtautuivat positiivisemmin kuin pojat ja kirjoja ei lukeneet. Yli puolet yhdeksäsluokkalaisista kuvaili vinkkaustuntia positiivisella sanalla. Reilusti yli puolet oppilaista oli ”Kirjavinkkaustunti oli tylsä” –väitteen kanssa vähintään osittain eri mieltä. Alle puolet yhdeksäsluokkalaisista halusi osallistua uudelleen kirjavinkkaustunnille.
Tarinapolku-projektin tavoitteet saavutettiin osittain. Useammin tavoitteiden kriteerit täyttyivät tyttöjen ja kirjoja kolmen edellisen kuukauden aikana lukeneiden osajoukossa.
Asiasanat:kirjavinkkaus, vaikutukset, arviointi, lukeminen, nuoret