Sisäisen tarkastuksen riippumattomuus suhteessa johtoon, hallitukseen ja hallituksen tarkastusvaliokuntaan - Evidenssiä suomalaisista yksityisen sektorin yrityksistä

Abstract

Sisäisen tarkastustoiminnon kyky toimia riippumattomasti on ollut pitkäaikainen haaste sisäisille tarkastajille ja heidän ammattikunnalleen. Vuosituhannen alussa esille tulleet yritysskandaalit, kiihtynyt taloudellinen kilpailu, yrityksen liiketoimintaympäristön monimutkaistuminen, sisäisen tarkastuksen laajenevat vastuut ja globaali laskusuhdanne ovat kaikki tekijöitä, jotka ovat tehneet sisäisestä tarkastuksesta entistä tärkeämmän toiminnon osana tehokasta corporate governancea sekä voimistaneet tarvetta sisäisen tarkastuksen riippumattomuudelle. Riippumattomuus on tehokkaan ja lisäarvoa tuottavan sisäisen tarkastuksen ydinelementti ja keskeinen edellytys agenttiteorian päämies-agentti -relaatiossa syntyvien konfliktien ratkaisulle. Hallitukselle tuotetun tuen ja varmistuksen lisäksi riippumattomalla sisäisellä tarkastuksella voidaan lisätä myös yrityksen muiden sidosryhmien, kuten omistajien, tilintarkastajien ja velkojien, luottamusta corporate governancen laatuun ja taloudellisen raportoinnin luotettavuuteen.

Vaikka yllä mainitut tekijät ovat luoneet tarpeen selvittää riippumattomuuden varmentavia tekijöitä ja menettelytapoja sekä kasvattaneet aihealueen kansainvälistä tutkimusta, on tutkimuksen näkökulma suomalaisessa laskentatoimen tiedeyhteisössä varsin uusi. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on osoittaa, missä laajuudessa suomalaiset yksityisen sektorin sisäisen tarkastuksen toiminnot ovat riippumattomia suhteessa johtoon, hallitukseen tai hallituksen tarkastusvaliokuntaan. Pyrkimyksenä on myös lisätä tietämystä riippumattomuuden laajuuteen mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä, jossa agenttiteoreettisella näkökulmalla on keskeinen rooli, hahmotetaan riippumattomuutta uhkaavat tekijät sisäisen tarkastuksen suhteessa johtoon, hallitukseen ja tarkastusvaliokuntaan. Näiden tekijöiden ilmenemistä testataan ja tekijöiden välisiä yhteyksiä analysoidaan kyselylomakemenetelmään pohjaavassa tutkimuksen empiirisessä osiossa.

Tutkimustulokset osoittivat, että sisäisen tarkastuksen riippumattomuutta suhteessa johtoon uhkaavat voimakkaimmin sisäisen tarkastuksen budjetin hyväksyttäminen johdolla sekä sisäisen tarkastuksen saamat kannusteperusteiset etuudet. Suhteessa tarkastusvaliokuntaan/hallitukseen sisäisen tarkastuksen riippumattomuutta vaarantaa merkittävimmin osapuolten välinen heikko vuorovaikutus. Riippumattomuuden laajuuteen vaikuttaviksi tekijöiksi osoittautuivat tarkastusvaliokunnan olemassaolo, sisäisen tarkastustoiminnon ikä sekä tarkastuspalveluiden ulkoistamisen aste.

Asiasanat:Sisäinen tarkastus, corporate governance, riippumattomuus, agenttiteoria, johto, hallitus/tarkastusvaliokunta, Suomi