Kun aluetoimituksen oli venyttävä joka paikkaan. Journalistisen työn järjestäminen Pohjanmaan radiossa Kauhajoen koulusurmien aikaan.
HYTTINEN, MIRA (2012)
HYTTINEN, MIRA
2012
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22547
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22547
Tiivistelmä
Pro gradu -työni tarkastelee maakuntaradion toimittajien työn järjestämistä Kauhajoen kouluampumisten yhteydessä syksyllä 2008. Tutkimuskohteena on Yleisradion Pohjanmaan radion toimitus sekä Vaasassa että Seinäjoella. Tutkin työssäni sitä, kuinka ammatillinen yhteisö ja yksilö toimivat kriisitilanteessa. Selvitän myös sitä, kuinka maakuntaradion toimituksen työt järjestyivät kriisiuutisoinnissa, miten toimituksen työ kulki kahden ensimmäisen uutisointipäivän aikana ja kuinka toimittajat arvioivat oman työnsä kulkua. Samalla hahmotan, millaisten ammatillisten rutiinien avulla niin uutispuolen kuin päivittäispuolen toimittajat selvisivät tiukasta uutispäivästä.
Tutkimukseni perustuu 16 Kauhajoki-uutisointiin osallistuneen Pohjanmaan radion toimittajan haastatteluihin. Heidän lisäkseen olen haastatellut kokonaiskuvan hahmottamiseksi Yle Uutisten uutiskoordinaattoria Helsingistä. Haastateltavien joukossa on sekä uutis- että päivittäistoimituksen esimiehiä ja toimittajia. Haastateltavista 12 on naisia ja miehiä on viisi. Kaikki ovat kokeneita journalisteja. Vaikka maakuntaradio tuottaa sisältöä radioon, televisioon ja internetiin, ja kaikki toimivat Kauhajoen aikaan tiiviissä yhteistyössä, työni keskittyy radion käytäntöihin.
Työn teoriaosuus koostuu kriisiuutisointia koskevasta kirjallisuudesta ja mediarutiineja käsittelevästä teoriasta. Lisäksi valotan haastattelua tutkimusmetodina. Työni on aineistolähtöinen.
Haastatteluaineistosta käy ilmi, että maakuntaradio joutui ampumispäivänä koville. Kovimman työpaineen alle joutuivat kentällä työskennelleet toimittajat. Kenttätoimittajille aiheuttivat painetta Yleisradion Helsingin päästä tulleet runsaat puhelinsoitot ja ristiriitaiset työnannot. Kotitoimitusta työllistivät puolestaan yhtiön asiaankuuluvan sisäisen yhteydenpidon lisäksi muiden tiedotusvälineiden yhteydenotot ja luonnollisesti lähetysten pyörittäminen sekavuuden keskellä.
Toimittajat kokivat työyhteisönsä onnistuneen Kauhajoki-uutisoinnissa: paikalle oli päästy nopeasti ja kentältä annettiin ammattitaitoisia raportteja kiireestä sekä sekavasta tilanteesta huolimatta. Nopeus oli onnistumisen lisäksi eräänlainen toimituksellinen rutiini. Onnistumisena pidettiin myös paikalta saatua kuvamateriaalia ja sitä, että toimitus oli tehnyt työtään eettisesti kestävällä pohjalla eikä ylilyöntejä ollut tehty. Sekava tilanne toimituksessa ja kentällä ei kuulunut ulospäin kuulijoille.
Toimittajat selviytyivät kiireisestä työpäivästä useiden eri mediarutiinien avulla. Toimittajien yksilölliset selviytymiskeinot voidaan puolestaan tiivistää kolmeen teemaan. Teemat ovat arvopohja, luonteenpiirteet ja keskittyminen työhön.
Asiasanat:radio, televisio, yleisradiotoiminta, koulusurmat, työkulttuuri
Tutkimukseni perustuu 16 Kauhajoki-uutisointiin osallistuneen Pohjanmaan radion toimittajan haastatteluihin. Heidän lisäkseen olen haastatellut kokonaiskuvan hahmottamiseksi Yle Uutisten uutiskoordinaattoria Helsingistä. Haastateltavien joukossa on sekä uutis- että päivittäistoimituksen esimiehiä ja toimittajia. Haastateltavista 12 on naisia ja miehiä on viisi. Kaikki ovat kokeneita journalisteja. Vaikka maakuntaradio tuottaa sisältöä radioon, televisioon ja internetiin, ja kaikki toimivat Kauhajoen aikaan tiiviissä yhteistyössä, työni keskittyy radion käytäntöihin.
Työn teoriaosuus koostuu kriisiuutisointia koskevasta kirjallisuudesta ja mediarutiineja käsittelevästä teoriasta. Lisäksi valotan haastattelua tutkimusmetodina. Työni on aineistolähtöinen.
Haastatteluaineistosta käy ilmi, että maakuntaradio joutui ampumispäivänä koville. Kovimman työpaineen alle joutuivat kentällä työskennelleet toimittajat. Kenttätoimittajille aiheuttivat painetta Yleisradion Helsingin päästä tulleet runsaat puhelinsoitot ja ristiriitaiset työnannot. Kotitoimitusta työllistivät puolestaan yhtiön asiaankuuluvan sisäisen yhteydenpidon lisäksi muiden tiedotusvälineiden yhteydenotot ja luonnollisesti lähetysten pyörittäminen sekavuuden keskellä.
Toimittajat kokivat työyhteisönsä onnistuneen Kauhajoki-uutisoinnissa: paikalle oli päästy nopeasti ja kentältä annettiin ammattitaitoisia raportteja kiireestä sekä sekavasta tilanteesta huolimatta. Nopeus oli onnistumisen lisäksi eräänlainen toimituksellinen rutiini. Onnistumisena pidettiin myös paikalta saatua kuvamateriaalia ja sitä, että toimitus oli tehnyt työtään eettisesti kestävällä pohjalla eikä ylilyöntejä ollut tehty. Sekava tilanne toimituksessa ja kentällä ei kuulunut ulospäin kuulijoille.
Toimittajat selviytyivät kiireisestä työpäivästä useiden eri mediarutiinien avulla. Toimittajien yksilölliset selviytymiskeinot voidaan puolestaan tiivistää kolmeen teemaan. Teemat ovat arvopohja, luonteenpiirteet ja keskittyminen työhön.
Asiasanat:radio, televisio, yleisradiotoiminta, koulusurmat, työkulttuuri