Suomeen muuttaneiden äitien kokemuksia maahanmuutosta, äitiydestä ja tuesta

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia Suomeen muualta muuttaneiden äitien kokemuksia. Tarkasteluni kohteena ovat maahanmuuton ja äitiyden kokemukset sekä erilaisten tukimuotojen merkitykset naisten elämässä. Tutkimus on toteutettu haastattelemalla maahanmuuttajaäitejä puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä. Tutkimuksen lähestymistapa on fenomenologis-hermeneuttinen. Tarkoituksenani ei ollut tavoitella tutkittavien todellista kokemusta, vaan tutkimus keskittyy kerrotuille kokemuksille annettujen merkitysten tulkintaan. Tutkimuksella olen halunnut nostaa esiin vähän tutkitun ryhmän ääntä sekä lisätä ymmärrystä maahanmuuton prosessista äitiyteen yhdistettynä.

Tutkimuksen kiinnostuksen kohteena ovat maahanmuuton kokemukset yksilön, äitiyden ja tukimuotojen näkökulmasta. Teoriaosuus tarkastelee maahanmuuttoa yksilön identiteetin, sukupuolen ja äitiyden näkökulmasta. Tutkimuksen tarkemmat tavoitteet muodostuvat kolmen tutkimuskysymyksen kautta. Ensimmäinen tutkimuskysymykseni tarkastelee maahanmuuttoa kulttuurien kohtaamisen näkökulmasta, toinen äitiyden kokemusta sekä äitiyttä maahanmuuton siihen tuomien lisähaasteiden kautta. Kolmas kysymys tukimuotojen merkityksestä auttaa kartoittamaan tutkittavien tuen ja avun tarvetta sosiaalityön ammatillisesta näkökulmasta.

Tämän tutkimuksen yhtenä tuloksena pidän Suomeen muuttaneiden äitien hyvää sopeutumista. Haastateltavat olivat kaikki tuen piirissä, mikä saattoi vaikuttaa asiaan. Aineistosta puuttuu lähes kokonaan kulttuurieroja korostava puhe, jota esiintyi vain yhden haastateltavan kohdalla. Haastateltavien nykyhetki kuvautui kahden kulttuurin sopuisana rinnakkaiselona. Tutkimuksen mukaan uuteen ympäristöön sopeutumisen yhtenä edellytyksenä onkin identiteetin muokkautumiskyky ajan ja paikan mukaan. Tutkimuksen mukaan naisilla on suuri kyky mukautua olemassa olevaan tilanteeseen ja asettaa lapset ensisijaisiksi.

Naisten haasteet liittyivät tutkimuksen mukaan pitkälti kieliongelmiin ja sosiaalisen verkoston kaventumiseen. Huono kielitaito heikensi muun muassa työn saamista, vanhemmuuden toteuttamista, sosiaalisten suhteiden solmimista, oman arvon tunnetta, terveyspalveluissa asioimista ja sukulaissuhteita. Haastateltavat kokivat Suomen sosiaali- ja perhepolitiikan, sekä rauhallisen ja toimivan elinympäristön hyväksi, mutta tämä ei korvannut sukulaisilta normaalisti saatua lastenhoitoapua ja tukea. Äidit myös kokevat tutkimuksen mukaan normaalia suurempaa epävarmuutta äitiydessään, koska he saattavat kokea epäonnistumista yrittäessään vastata suomalaisen äitiyden kulttuurisiin odotuksiin. Oma käsitys hyvästä äitiydestä joutuu koetukseen, koska äidit eivät pysty hoitamaan lastensa asioita omalla kielellään, eivätkä välttämättä saa pienten lapsien äiteinä riittävästi tarvittavaa tietoa.

Avainsanat: maahanmuuttajaäiti, kulttuurien kohtaaminen, etninen identiteetti, äitiysidentiteetti, tukimuodot

The purpose of this Master’s thesis is to examine immigrant mothers’ experiences of immigration, motherhood and the support they have received during this process. The research data have been gathered by half-structured interviews with five immigrant mothers. This study is based on a phenomenological hermeneutic approach. Instead of reaching the authentic experience of the immigrant mothers, I have tried to concentrate on analysing the meaning of the experiences they have told. With this study I have aimed to give a voice to a little examined group and also increase understanding of the migration process combined with motherhood.

The theoretical part of the study investigates immigration from the aspects of individual, gender and motherhood. Objects of the study are formed by three research questions. The first question examines immigration from the inter-cultural perspective. The second question studies motherhood from the perspective of subjectivity and ethnicity. The third question explores the meaning of support giving assistant to professionals of social work to survey immigrant mothers’ needs of support and counselling.

Immigrant mothers’ good integration is one of the results of this study. The interviewees were, however, all within the scope of support, which could play a role in the results. Interestingly, there are little data that emphasizes cultural differences. Mothers’ everyday life was represented in the data as a harmonious co-existence of two cultures. The study shows that identity’s ability to change according to time and space is one of the important requirements when settling down into the new environment. The study shows that women have a great ability to adapt to the existing situation and prioritise their children.

Women's challenges related to the study are mainly language problems and the ability of establishing broader social networks. Poor language skills weakened job opportunities for those women, as well as the implementation of parenting, social relationships, self-esteem, use of health services, and family relations. Finnish social and family policies and quiet and well-functioning living environments, were seen as a good thing, but that did not replace child-care help and the support women normally would have received from their relatives. According to the study, mothers might also feel higher uncertainty about motherhood than mothers in general, because they may experience failure when attempting to respond to the Finnish cultural expectations of motherhood. The idea of ??good motherhood comes under threat, because mothers are unable to manage their children's issues in their own language, and may not receive the necessary information that mothers with young children need.

Keywords: immigrant mother, inter-cultural, ethnic identity, maternal identity, forms of support