Psykologisen ratsastusterapian vaikuttavat tekijät potilaan näkökulmasta
VALKAS, SATU (2012)
VALKAS, SATU
2012
Psykologia - Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22530
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22530
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin psykiatristen potilaiden kokemuksia ratsastusterapiasta. Ratsastusterapian käytöstä ja sen hyödyllisyydestä psykiatrisena hoitomuotona ei ole olemassa paljon aiempaa tutkimustietoa. Tarkoituksena oli tarkastella, mitkä tekijät potilaat kokevat terapiassa merkitsevinä ja siinä vaikuttavina tekijöinä. Tutkimuksen edetessä tavoitteeksi muotoutui myös löytää ne tavat, joilla potilaat kuvaavat suhdettaan terapiahevoseen ja ratsastusterapeuttiin.
Tutkimukseen osallistui 17 Paloniemen terapiatallilla ratsastusterapiassa psykiatrisen diagnoosin takia käynyttä aikuista. Aineisto koostui itsearviointeihin perustuvista tutkittavien vastauksista. Tutkittavat täyttivät tämän tutkimuksen tarkoituksia varten laaditun kyselyn ja vastasivat tutkijan esittämiin kysymyksiin puolistrukturoidussa haastattelutilanteessa. Kyselyn tuloksia analysoitiin epäparametristen tilastollisten testien ja keskiarvotarkastelujen avulla. Haastatteluaineiston analysointiin sovellettiin laadullista aineistolähtöistä analyysimenetelmää.
Tutkimuksen tulosten perusteella ratsastusterapiassa käyneet potilaat hyötyivät terapiasta, ja he pitivät sitä tehokkaana terapiamuotona myös psykiatrisista sairauksista kärsiville potilaille. Potilaat jäsensivät terapiakokemuksiaan neljän terapiassa esiintyvän ilmiön avulla. He kuvasivat terapian aikaansaamia vaikutuksia, hevoseen liittyviä vuorovaikutuksellisia ja toiminnallisia tekijöitä sekä terapian käytäntöjen monipuolisuutta. Tutkimus osoitti myös, että potilaat kokivat hevosen erityislaatuiseksi eläimeksi, johon heille muodostui vuorovaikutuksellinen suhde ja joka mahdollisti aktiivisen toiminnan talliympäristössä. Tulosten valossa potilaat suhtautuivat terapeuttiin kolmijakoisesti: he kuvasivat terapeutin olevan terapiatyötä tekevä ammattilainen, hevosen käyttäytymisen asiantuntija ja tulkkaaja sekä kuin kuka tahansa ystävä.
Tämä tutkimus toi monipuolisesti esille potilaiden näkökulmia ratsastusterapiasta. Se vahvisti aiemmissa tutkimuksissa saatuja hyviä tuloksia ratsastusterapian vaikuttavuudesta psykiatristen potilaiden hoidossa. Tutkimus osoitti, että erilaisista psykiatrisista häiriöistä kärsivät potilaat voivat hyötyä ratsastusterapiasta. Se toi myös esille tärkeitä jatkotutkimuksen kohteita ratsastusterapiassa esiintyvistä ilmiöistä ja terapian vaikuttavuuteen liittyvistä tekijöistä.
Avainsanat: ratsastusterapia, eläinavusteinen terapia, kysely, puolistrukturoitu haastattelu, aineistolähtöinen analyysi
Tutkimukseen osallistui 17 Paloniemen terapiatallilla ratsastusterapiassa psykiatrisen diagnoosin takia käynyttä aikuista. Aineisto koostui itsearviointeihin perustuvista tutkittavien vastauksista. Tutkittavat täyttivät tämän tutkimuksen tarkoituksia varten laaditun kyselyn ja vastasivat tutkijan esittämiin kysymyksiin puolistrukturoidussa haastattelutilanteessa. Kyselyn tuloksia analysoitiin epäparametristen tilastollisten testien ja keskiarvotarkastelujen avulla. Haastatteluaineiston analysointiin sovellettiin laadullista aineistolähtöistä analyysimenetelmää.
Tutkimuksen tulosten perusteella ratsastusterapiassa käyneet potilaat hyötyivät terapiasta, ja he pitivät sitä tehokkaana terapiamuotona myös psykiatrisista sairauksista kärsiville potilaille. Potilaat jäsensivät terapiakokemuksiaan neljän terapiassa esiintyvän ilmiön avulla. He kuvasivat terapian aikaansaamia vaikutuksia, hevoseen liittyviä vuorovaikutuksellisia ja toiminnallisia tekijöitä sekä terapian käytäntöjen monipuolisuutta. Tutkimus osoitti myös, että potilaat kokivat hevosen erityislaatuiseksi eläimeksi, johon heille muodostui vuorovaikutuksellinen suhde ja joka mahdollisti aktiivisen toiminnan talliympäristössä. Tulosten valossa potilaat suhtautuivat terapeuttiin kolmijakoisesti: he kuvasivat terapeutin olevan terapiatyötä tekevä ammattilainen, hevosen käyttäytymisen asiantuntija ja tulkkaaja sekä kuin kuka tahansa ystävä.
Tämä tutkimus toi monipuolisesti esille potilaiden näkökulmia ratsastusterapiasta. Se vahvisti aiemmissa tutkimuksissa saatuja hyviä tuloksia ratsastusterapian vaikuttavuudesta psykiatristen potilaiden hoidossa. Tutkimus osoitti, että erilaisista psykiatrisista häiriöistä kärsivät potilaat voivat hyötyä ratsastusterapiasta. Se toi myös esille tärkeitä jatkotutkimuksen kohteita ratsastusterapiassa esiintyvistä ilmiöistä ja terapian vaikuttavuuteen liittyvistä tekijöistä.
Avainsanat: ratsastusterapia, eläinavusteinen terapia, kysely, puolistrukturoitu haastattelu, aineistolähtöinen analyysi