TOTAKU -RYHMÄKUNTOUTUKSEN VAIKUTUKSET SOSIAALISEEN KOMPETENSSIIN LASTEN ITSENSÄ ARVIOIMANA

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin onko yhdeksän kuukautta kestävällä toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden neuropsykologisella TOTAKU -ryhmäkuntoutuksella vaikutusta lasten itsearviointeihin heidän omasta sosiaalisesta kompetenssistaan. Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopiston Psykologian opetus- ja tutkimusklinikka PSYKE:ssä. Tutkimusryhmänä oli kuntoutuksessa lukuvuonna 2010–2011 olleet lapset. Kaikilla tutkimusryhmässä oli kehityksellisiä erityisvaikeuksia. Lapset olivat 6–12-vuotiaita, ja heidän keskeisimmät ongelmansa olivat toiminnanohjauksen, keskittymisen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja tarkkaavuuden alueilla.

Sosiaalista kompetenssia mitattiin sen eri ulottuvuuksien osalta kuntoutuksen alkaessa syksyllä 2010 ja sen loppuessa keväällä 2011. Koska tarkoituksena oli saada lasten oma käsitys heidän sosiaalisesta kompetenssistaan, sitä mitattiin kolmella erilaisella itsearviointilomakkeella. Kyselylomakkeilla tarkasteltavia muuttujia olivat ADHD -tyyppinen käyttäytyminen, itsetunto ja sosiaaliset taidot. Lasten itsetuntoa mitattiin Lawrencen itsetuntomittarilla Lawseq:lla, sosiaalista taitoja Social Skills Rating System SSRS:n lasten omalla lomakkeella ja ADHD -tyyppistä käyttäytymistä Self-Evaluation Scale for Children lomakkeella (SES-C).

Tutkimustulosten mukaan lasten itsearvioinnit muuttuvat pääasiassa positiivisemmiksi tai ne pysyvät lähes samoina kuntoutuksen aikana. Selkeimmin positiivinen muutos näkyy ADHD -tyyppistä käyttäytymistä mitanneella SES-C -lomakkeella. Lasten kiinnostus koulutyöhön ja organisoitunut/ei-impulsiivinen käyttäytyminen lisääntyivät itsearvioinneissa selkeästi. Lasten ahdistuneisuus kuitenkin näytti kasvaneen kuntoutuksen aikana. Lasten itsetunto oli hieman parantunut Lawseq -lomakkeella mitattuna. Lasten arviot olivat muuttuneet positiivisemmiksi ja harvemmat lapsista arvioivat itsetuntonsa selkeästi alhaiseksi kuntoutuksen lopussa kuin alussa. SSRS -lomakkeella lapset arvioivat itsekontrollinsa paremmaksi kuntoutuksen lopussa kuin alussa, ja empaattisuus, assertiivisuus ja yhteistyö -asteikoiden pisteet pysyivät lähes samalla tasolla.

Lasten itsearviointeja verrattiin myös vertailuryhmään, jonka jäsenillä ei ollut erityisvaikeuksia. Tutkimusryhmän lapset arvioivat sosiaalisen kompetenssinsa heikommaksi kuin vertailuryhmän lapset melkein kaikilla osa-alueilla. Tämä voi johtuaa siitä, että nämä lapset, joilla on erilaisia kehityksen neurologisia erityisvaikeuksia, ovat osanneet arvioida itseään realistisesti arvioidessaan sosiaalisen kompetenssinsa heikommaksi kuin ikätoverit. Toisaalta tämä tulos voidaan nähdä osoituksena siitä, että lapset, joilla on erityisvaikeuksia arvioivat itseään erilailla kuin lapset, joilla ei ole samanlaisia vaikeuksia. Kuntoutuksen lopussa tehdyssä toisessa mittauksessa tutkimusryhmän itsearvioinnit olivat lähentyneet vertailuryhmän itsearviointeja, mikä voi kertoa siitä, että lapset ovat hyötyneet kuntoutuksesta ja saaneet kiinni ikätovereitaan sosiaalisen kompetenssin suhteen.

Tutkimuksen tulokset tukevat aiempia TOTAKU:n vaikuttavuustutkimuksia ja osoittavat, että myös lasten itsearvioinneissa havaitaan saman suuntaisia muutoksia kuin muiden arvioidessa lasten käyttäytymistä ja minäkuvaa. Tutkimuksessa nousi myös esille, että lasten hyötyminen kuntoutuksesta oli yhteydessä lasten pääasiallisiin ongelma-alueisiin. Tämä tulos tukee ajatusta, että on tärkeää selvittää lapsen käsityksiä hänestä itsestään, koska sen avulla kuntoutusta voidaan muokata sopimaanparemmin lapsen tarpeisiin. Jatkotutkimusta olisi hyvä tehdä siitä, kasvaako ahdistuneisuus vielä niilläkin lapsilla, jotka ovat jo toista vuotta kuntoutuksessa. Lisäksi olisi tärkeää toistaa tutkimus niin, että mukana olisi kontrolliryhmä, joka koostuisi kuntoutusta odottavista lapsista, joilla on samanlaisia kehityksellisiä ongelmia kuin jo kuntoutuksessa olevilla lapsilla. Näin voitaisiin tarkemmin arvioida TOTAKU -kuntoutuksen vaikuttavuutta.

Asiasanat:ADHD, itsearviointi, kehityksen neurologiset erityisvaikeudet, neuropsykologinen kuntoutus, sosiaalinen kompetenssi, tarkkaavuus, toiminnanohjaus, TOTAKU -kuntoutus, toiminnanohjaus, vaikuttavuus