Menschikovinkadulta Muonamiehentielle - tutkielma Hämeenlinnan keskustan ja Vuorentaan kadunnimistä
MALINEN, MERI (2012)
MALINEN, MERI
2012
Suomen kieli - Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22518
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22518
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan Hämeenlinnan keskustan ja Vuorentaan kadunnimiä. Kumpaakin nimistöä tutkitaan ensin erillisenä kokonaisuutena. Nimistöjä tutkitaan analysoimalla kadunnimien rakenne ja nimeämisperusteet sekä lisäksi nimien nykysemantiikka. Yksittäisten nimistöjen analyysin jälkeen nimistöjä verrataan toisiinsa edellä mainittujen piirteitten avulla. Tarkoitus on selvittää, eroaako satojen vuosien aikana monien muutoksien kautta kehittynyt keskustan kadunnimistö pääosin kerralla nimetyn etiön kadunnimistöstä. Lisäksi keskustan kadunnimistöä verrataan kymmenen kaupungin vertailuaineistoon. Tällä yritetään selvittää, onko Hämeenlinnan keskustan kadunnimistö tyypillinen tietyn kokoiselle ja ikäiselle kaupungille ja voiko sitä koskevia tuloksia mahdollisesti siis yleistää koskemaan tällaisia keskustoja laajemminkin.
Keskustan ja etiön nimistöt eroavat toisistaan selkeästi. Yhteistäkin nimistöillä on, mutta ero keskisuuren kaupungin keskustan ja noin viiden kilometrin päässä kaupungin ja maaseudun rajalla sijaitsevan etiön välillä on selvä. Etiön uudemmat kadunnimet ovat keskimäärin pidempiä kuin keskustan vanhemmat kadunnimet. Ero näkyy selvästi myös perusosien jakautumisessa: keskustassa yli puolella kadunnimistä on perusosana katu, kun taas Vuorentakana yli puolet kadunnimistä loppuu tie-perusosaan. Edelleen nimeämisperusteissa ero eri alueiden välillä näkyy. Kummankin nimistön yleisin nimeämisperuste on paikka ja sen alalajit, mutta toiseksi suurin ryhmä on keskustassa muistonimi ja Vuorentakana maatalous. Maanviljely on Vuorentaan suurin ryhmä myös kadunnimien nykysemantiikan mukaan, muut suurimmat ryhmät ovat maantieteellinen muodostuma, esine ja henkilönnimi/paikka. Keskustan kadunnimien suurimmat ryhmät nykysemantiikan mukaan ovat puolestaan henkilönnimi, kirkko ja koulutus sekä viranomainen.
Hämeenlinnan keskustan kadunnimistössä on noin kolmasosa sellaisia kadunnimiä, joita löytyy myös vertailuaineiston keskustoista. Aineiston yleisimmät kadunnimet ovat Koulu- ja Kirkkokatu tai Puisto-, Kirkko- ja Torikatu riippuen siitä, lasketaanko vain täysin samanmuotoiset nimet samoiksi, vai otetaanko huomioon myös nimet, joilla on eri perusosa tai erilaisia määritteitä. Perusosia tarkastellessa ero Hämeenlinnan keskustan ja vertailuaineiston välillä ei ole kovin suuri, tosin katuja on vertailuaineistossa vielä Hämeenlinnaakin enemmän. Lisäksi perusosien hajonta on vertailuaineistossa suurempi kuin Hämeenlinnan keskustan kadunnimistössä. Nykysemantiikan mukaisessa lajittelussa suurin ero on kauppa ja liikenne -ryhmä. Hämeenlinnan keskustan kadunnimistössä tähän ryhmään kuuluu vain yksi nimi, ja vertailuaineiston nimistössä ryhmä on toiseksi yleisin. Kaiken kaikkiaan Hämeenlinnan keskustan kadunnimistö on siis melko lähellä tämän kokoisen ja ikäisen kaupungin keskustan tyyppinimistöä.
Asiasanat:nimistöntutkimus, kadunnimet, nimeämisperusteet, nykysemantiikka
Keskustan ja etiön nimistöt eroavat toisistaan selkeästi. Yhteistäkin nimistöillä on, mutta ero keskisuuren kaupungin keskustan ja noin viiden kilometrin päässä kaupungin ja maaseudun rajalla sijaitsevan etiön välillä on selvä. Etiön uudemmat kadunnimet ovat keskimäärin pidempiä kuin keskustan vanhemmat kadunnimet. Ero näkyy selvästi myös perusosien jakautumisessa: keskustassa yli puolella kadunnimistä on perusosana katu, kun taas Vuorentakana yli puolet kadunnimistä loppuu tie-perusosaan. Edelleen nimeämisperusteissa ero eri alueiden välillä näkyy. Kummankin nimistön yleisin nimeämisperuste on paikka ja sen alalajit, mutta toiseksi suurin ryhmä on keskustassa muistonimi ja Vuorentakana maatalous. Maanviljely on Vuorentaan suurin ryhmä myös kadunnimien nykysemantiikan mukaan, muut suurimmat ryhmät ovat maantieteellinen muodostuma, esine ja henkilönnimi/paikka. Keskustan kadunnimien suurimmat ryhmät nykysemantiikan mukaan ovat puolestaan henkilönnimi, kirkko ja koulutus sekä viranomainen.
Hämeenlinnan keskustan kadunnimistössä on noin kolmasosa sellaisia kadunnimiä, joita löytyy myös vertailuaineiston keskustoista. Aineiston yleisimmät kadunnimet ovat Koulu- ja Kirkkokatu tai Puisto-, Kirkko- ja Torikatu riippuen siitä, lasketaanko vain täysin samanmuotoiset nimet samoiksi, vai otetaanko huomioon myös nimet, joilla on eri perusosa tai erilaisia määritteitä. Perusosia tarkastellessa ero Hämeenlinnan keskustan ja vertailuaineiston välillä ei ole kovin suuri, tosin katuja on vertailuaineistossa vielä Hämeenlinnaakin enemmän. Lisäksi perusosien hajonta on vertailuaineistossa suurempi kuin Hämeenlinnan keskustan kadunnimistössä. Nykysemantiikan mukaisessa lajittelussa suurin ero on kauppa ja liikenne -ryhmä. Hämeenlinnan keskustan kadunnimistössä tähän ryhmään kuuluu vain yksi nimi, ja vertailuaineiston nimistössä ryhmä on toiseksi yleisin. Kaiken kaikkiaan Hämeenlinnan keskustan kadunnimistö on siis melko lähellä tämän kokoisen ja ikäisen kaupungin keskustan tyyppinimistöä.
Asiasanat:nimistöntutkimus, kadunnimet, nimeämisperusteet, nykysemantiikka