Matemaattinen identiteetti ja sen tukeminen kouluopetuksessa

Abstract

Tutkimuksemme lähtökohtana on ottaa osaa keskusteluun matematiikan opetuksen kehittämiseksi. Tarkoituksenamme on kehittää kouluopetuksessa matematiikan opetusta identiteettiä tukevaksi. Olemme konstruoineet narratiivisen identiteettiteorian pohjalta matemaattisen identiteetin käsitteen, jonka avulla matematiikan opetusta voidaan jäsentää. Tällöin huomioidaan kokonaisvaltaisesti yksilön kehitys ja pyritään vahvistamaan oppilaan ja matematiikan välistä suhdetta. Tämän pohjalta olemme kehittäneet ja kokeilleet matematiikan opetuksessa narratiivista yhteistoiminnallista matematiikan opetusmenetelmää. Tutkimuksemme on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Know-Id -hanketta, jossa tutkitaan ja kehitetään identiteettiä.

Tutkimustehtäviä meillä oli yhteensä neljä. Ensimmäisenä tutkimustehtävänä oli muodostaa ja määritellä matemaattisen identiteetin käsite. Toiseksi tutkimme 4. luokkalaisten matemaattisen identiteetin rakentumista asenteiden ja uskomusten kautta. Kolmantena tutkimustehtävänä oli kehittää narratiivista matematiikan opetusmenetelmää, joka jäsennettiin teoriataustaa vasten. Neljäntenä tarkastelimme oppilaiden suhtautumista opetuspakettiin.

Tutkimus toteutettiin eräässä pirkanmaalaisessa koulussa 4. luokalla syyslukukaudella 2011. Aineistonkeruu aloitettiin teettämällä matematiikkaan liittyviä asenteita ja uskomuksia kartoittava alkumittaus, jonka pohjalta valitsimme haastatteluun viisi erilaista oppilasta, joita tutkimme tarkemmin matemaattisen identiteetin näkökulmasta. Tämän jälkeen aloitimme opetuskokeilun luokassa, jossa toteutimme kehittämämme narratiivisen matematiikan opetuspaketin. Opetusjakso toteutettiin kahdeksana peräkkäisenä perjantaina kahden oppitunnin pituisina opetuskertoina. Keräsimme aineistoa eri tavoin opetusjakson aikana. Lopuksi teetimme oppilailla loppumittauksen, joka mukaili alkumittauksen aihepiirejä sekä selvitti oppilaiden ajatuksia opetusjaksoon liittyen.

Tutkimuskysymyksiä lähestyimme fenomenografisesta näkökulmasta ja käytännössä opetusjakson toteutimme etnografisesti. Aineistoa analysoitiin narratiivisesti luomalla viidestä oppilaasta kertomukset, jotka käsittävät oppilaan ajatuksia itsestä suhteessa matematiikkaan, matematiikasta yleisesti ja matematiikan opetuksesta. Lisäksi kertomuksissa toimme esille henkilöiden ajatuksia syvällisemmin opetusjaksostamme. Tarkastelimme myösluokkatasolla tutkimukseen osallistuneiden oppilaiden suhtautumista narratiiviseen matematiikan opetusmenetelmään yleisesti.

Tutkimuksen aikana saatiin kattava kuva haastateltujen oppilaiden matemaattisen identiteetin rakentumisesta asenteiden, uskomusten ja tunteiden kautta. Lisäksi saimme tukea ajatuksellemme siitä, että narratiivisella matematiikan opetusmenetelmällä voidaan herättää innostusta ja positiivisia tunteita matematiikan opiskelua kohtaan. Keskeisiksi oppilaita motivoiviksi tekijöiksi nousi toiminnallisuus, tarinnallisuus sekä ryhmätyöskentely, joiden voidaan nähdä tukevan matemaattisen identiteetin eri osa-alueita (persoonallinen, sosiaalinen ja ympäristöllis-kulttuurillinen). Erityisesti opetusjakso tuki tyttöjen ja matematiikan välistä suhdetta.

Asiasanat:Matematiikan opetus, narratiivinen opetus, narratiivisuus, matemaattinen identiteetti, narratiivinen identiteetti, narratiivinen opetussuunnitelma