Kyläkoulun yhdysluokka sosiaalisen kasvun kenttänä. Tapaustutkimus kahden kyläkoulun yhdysluokkien vaikutuksesta oppilaiden sosiaalisessa kasvussa.

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia kahden lappilaisen kyläkoulun yhdysluokkia sosiaalisen kasvun näkökulmasta. Tutkimukseni erityisenä mielenkiinnon kohteena oli selvittää millainen vaikutus tutkimuksessa mukana olleilla kyläkoulujen yhdysluokkatoiminnalla oli oppilaiden sosiaaliseen kasvuun ja kehitykseen. Lisäksi koska kaiken toiminnan tulee koulussa pohjautua Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin tavoitteisiin, tarkoituksena oli selvittää vastaavatko tutkimieni kyläkoulujen yhdysluokat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) määriteltyihin sosiaalisen kasvun ja kehityksen tavoitteisiin.

Tutkimuksen teoreettisessa osassa tarkasteltiin sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tutkimuksen kautta esille nousseita sosiaalisen kasvun ilmenemismuotoja, jotka tässä tutkimuksessa muodostuivat sosiaalisiin taitoihin sisältyväksi auttamiseksi, toisten ihmisten huomioon ottamiseksi ja yhteistoiminnaksi. Teoriaosuudessa tarkasteltiin niin ikään tutkimuksesta nousseita prososiaalista käyttäytymistä, emootioiden, myönteisen minäkuvan sekä moraalikäsityksen kehittymistä, kyläkoulua ja yhdysluokkaa käsitteinä sekä sitä, mitä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) mainitaan oppilaiden sosiaalisesta kasvusta.

Tämä tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen aineisto kerättiin kolmella eri aineistonkeruumenetelmällä: haastattelulla, havainnoilla ja kirjallisiin dokumentteihin tutustumalla. Aloitin tutkimukseni aineistonkeruun havainnoimalla, jota seurasivat tutkimuksessa mukana olleiden kyläkoulun opettajien haastattelut sekä tarvittaessa kouluilta saatuihin kirjallisiin dokumentteihin tutustuminen. Haastatteluaineiston keräsin teemahaastatteluiden avulla, sillä koin sen tuovan parhaiten tutkimuksessa mukana olleiden opettajien oman äänen kuuluviin. Tutkimukseen osallistui kaksi lappilaista kyläkoulua, joista toinen toimii kolmiopettajaisena ja toinen kaksiopettajaisena.

Tutkimustulosten mukaan kyläkoulun yhdysluokilla oppilaat saavat erinomaiset lähtökohdat sosiaaliseen kasvuun ja kehitykseen. Yhdysluokilla oppilaiden työskennellessä eri-ikäisistä koostuvassa ryhmässä oppilaiden sosiaaliset taidot saivat hyvät kehittymisen edellytykset. Oppilaat harjaantuivat heterogeenisessä ryhmässä luontevasti auttamaan toinen toistaan, ottamaan toiset huomioon sekä saamaan ikäisekseen hyvät yhteistyötaidot vaikka ryhmässä oli taidoiltaan paljonkin toisistaan eroavia oppilaita. Lisäksi kyläkoulun yhdysluokat antoivat hyvät edellytykset prososiaalisen käyttäytymisen kehittymiselle; oppilaat oppivat luontevasti huolehtimaan toinen toisistaan ja etenkin yhdysluokan vanhemmat oppilaat huolehtivat ihailtavasti luokan nuoremmista. Lisäksi oppilaat harjaantuivat eri-ikäisistä koostuvan ryhmän ansiosta asettamaan toisten edun oman edun edelle ja luopumaan näin pelkästään oman navan tuijottamisesta. Lisäksi kyläkoulun yhdysluokan oppilaiden minäkuva kehittyi positiivisesti, sillä etenkin taidoltaan heikommat oppilaat saivat onnistumisen ja osaamisen tunteita saadessaan auttaa kyläkoulun yhdysluokan nuorempia oppilaita nuoremmille oppilaille suunnatuissa tehtävissä. Myöskään kiusaamista ei juuri tutkimuksessa olleissa kyläkoulun yhdysluokilla ilmennyt, sillä oppilaat olivat tottuneet siihen, että luokassa on monen eritasoista osaajaa, mitä kukaan ei pitänyt poikkeavana seikkana. Niin ikään kyläkoulun yhdysluokilla oppilaat harjaantuivat säätelemään omia tunteita tilanteiden mukaan sekä ymmärtämään myös muiden tunteita vaikka ne erosivat omista tunteista. Tässäkin heterogeenisellä ryhmällä oli ratkaiseva merkitys, sillä isompien oppilaiden ollessa emotionaalisesti kehittyneempiä antoi tämä hyvän mallin luokan nuoremmille oppilaille irtaantua omasta navasta ja ottaa myös toisen tunteet huomioon. Toimiminen eri-ikäisistä koostuvassa ryhmässä vaikutti myönteisesti myös oppilaiden moraalikäsityksen kehittymiseen, sillä jatkuva vuorovaikutus eri-ikäisten kanssa opetti lapsille hyvää ja oikeanlaista suhtautumista sekä moraalisesti reiluja pelisääntöjä toisten ihmisten kohtaamisissa. Etenkin vanhemmat oppilaat opettivat ja muistuttivat nuorempia oppilaita päivittäin siitä, mikä on oikeutettua ja yhdessä sovittujen sääntöjen mukaista, jolloin pienempien oppilaiden käsitys siitä mikä on oikein, kehittyy. Kyläkoulujen yhdysluokilla oppilaiden moraalikäsitys kehittyi myös siksi, että yhdysluokissa oppi-laat saivat väistämättä enemmän vastuuta tehtäviensä etenemisestä ja työrauhan säilymisestä. Tämän ansiosta oppilaat oppivat kantamaan itse toiminnan seuraukset ja näin pohtimaan ja harkitsemaan toimintaansa tarkkaan.

Avainsanat: Sosiaalinen kasvu, yhdysluokka, kyläkoulu