"Uskonnon paikka". Iranin islamilainen vallankumous vuosina 1978-1979 Suomen Teheranin suurlähetystön ymmärryksessä
IISKOLA, JOUNI (2012)
IISKOLA, JOUNI
2012
Historia - History
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22486
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22486
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkitaan Suomen Teheranin suurlähetystön käsitystä Iranin vuosien 1978–1979 islamilaisesta vallankumouksesta. Tutkimuksessa pyritään siis pääasiassa ymmärtämään, miksi suurlähetystössä asiat ymmärrettiin, niin kuin ne ymmärrettiin. Tutkimalla kuinka joukko suomalaisia menneisyydessä suhtautui islamilaiseen kulttuuripiiriin kuuluvaan maahan, sen ihmisiin ja tapahtumiin pyritään puolestaan lisäämään ymmärrystä siitä, miksi 2000-luvulla suomalaiset suhtautuvat islamilaiseen kulttuuripiiriin kuuluviin maihin ja ihmisiin, niin kuin he suhtautuvat. Suurlähetystön ymmärryksen selvittämiseksi on myös olennaista selvittää tarkemmin, mitä tänä aikana Iranissa olleille suomalaisille yleensä tapahtui. Lähteinä toimivat pääasiassa Suomen suurlähetystön asiakirjat ja pienemmässä määrin Helsingin Sanomien uutisointi tutkittavalta ajanjaksolta. Tutkimusmetodina on kriittinen analyysi, millä tarkoitan sitä, että olosuhteiden tulkintani pohjalta pyrin ymmärtämään suurlähetystön toimijoiden ymmärrystä olosuhteista. Tutkimuksen tuloksena on se, että vaikka suurlähetystö selviytyikin käytännön tehtävistään kohtuullisen hyvin, niin erityisesti vallankumouksen uskonnollinen aspekti jäi vaikeasti ymmärrettäväksi. Tämä puolestaan johtui siitä, että vallankumouksen yhteydessä politiikkaa ja uskontoa sekoitettiin suomalaisille ennen kokemattomalla tavalla. Samaan aikaan esimerkiksi taloudellisen toiminnan puolella tapahtuneet suuret muutokset eivät aiheuttaneet suurlähetystölle lähellekään samanlaisia ymmärtämisvaikeuksia. Tämä taas johtui siitä, että nämä muutokset olivat kuitenkin osa suurlähetystön poliittista maailmankuvaa siinä mielessä, että vastaavanlaisia tapahtumia oli nähty modernina aikakautena aikaisemminkin. Johtopäätöksenä tästä voidaan todeta, että kaikkein vaikeinta suurlähetystölle oli kokonaan uuden konseptin ymmärtäminen ja hyväksyminen, eli tässä tapauksessa iranilaisten toteuttaman uskonnon ja politiikan suhteen määrittelyn. Tämä puolestaan johti Iranin islamilaisen tasavallan erityisen voimakkaaseen vierastamiseen. Suomen Teheranin suurlähetystö siis vierasti islamilaista tasavaltaa pääasiassa sen takia, että se toi mukanaan jotain täysin uutta ja sitä kautta vierasta.
Asiasanat:Iran, Suomi, uskonto, islam, islamilaisuus, shaahi, Khomeini, suurlähetystö, vallankumous
Asiasanat:Iran, Suomi, uskonto, islam, islamilaisuus, shaahi, Khomeini, suurlähetystö, vallankumous