Teemankulku aikuisten S2-oppijoiden teksteissä
PUNKARI, MERI (2012)
2012
Suomen kieli - Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22485
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22485
Kuvaus
Laudaturtyö
Tiivistelmä
SIVUAINETUTKIELMA
Tutkielmassa tarkastellaan aikuisten suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä ilmenevää temaattista rakennetta eli niitä tapoja, joilla kirjoittajat kuljettavat teksteissään teemoja, ts. tuttua, lukijan tiedossa tai pääteltävissä olevaa informaatiota, ja toisaalta reemoja, uutta informaatiota. Tarkastelukohteena on niin ikään se, miten Yleisten kielitutkintojen taitotasoille 3 ja 4 arvioidut tekstit eroavat teemankulultaan.
Tutkimusaineistona on Yleisten kielitutkintojen suomen kielen korpus ja siinä keskitason eli taitotasojen 3 ja 4 kirjoittamisen osakoe. Mukana on yhteensä 80 tekstiä äidinkielinään arabiaa, kiinaa, venäjää ja viroa käyttäviltä kirjoittajilta. Temaattisen rakenteen koherenttius korreloi tekstin sujuvuuden ja ymmärrettävyyden kanssa. Temaattisen rakenteen selvittäminen avaa siis osaltaan vaikutelmaa viestin välittymisestä, joka on yksi oleellisimmista Yleisten kielitutkintojen arviointikriteereistä keskitason (taitotason 3) kirjoittamisen osakokeessa. Tutkimuksen perusteella juuri taitotasolla 3 teeman kuljettamisen loogisuus voi kompensoida kieliopillisesti ja leksikaalisesti heikkoa/ epätarkkaa kielitaitoa – ja mahdollistaa kyseisen arvosanan.
Taitotasolla 3 on vielä tyypillistä rakentaa teksti kokonaan yhden tai kahden, läpi koko tekstin teemana toistuvan lekseemin varaan (jatkuva teema), mikä tekee tekstistä paikoin luettelomaisen. Toisaalta myös kontekstistaan irrallisia tai täysin tulkinnallisia teemoja on ainoastaan taitotasolla 3, mikä implikoi kirjoittajan kyvyttömyyttä kielellistää asioiden välisiä suhteita. Taitotasolla 4 esiintyy niin ikään paljon jatkuvan teeman käyttöä, mutta yleensä yhdistettynä ns. lineaariseen teemaan, joka etenee edellisen lauseen reemasta seuraavan lauseen teemaksi. Lineaarisesti etenevä teema onkin taitotasolla 4 yleisin. Lisäksi teemana toistuvaan tarkoitteeseen viitataan monipuolisemmin, esimerkiksi pro-sanoilla. Tekstin temaattinen rakenne on taitotasolla 4 yleensä suhteellisen selkeä ja loogisesti etenevä, mutta teeman kehittelyä ei juurikaan tapahdu, mikä ilmenee tekstien sisällöllisenä suppeutena.
Sanajärjestystä ei vielä keskitasolla juurikaan osata käyttää asioiden korostamisessa ja painotusten esiintuomisessa. Sen sijaan aikaan ja paikkaan viittaavien adverbien käyttäminen esikentän sidossanoina näyttäisi onnistuvan luontevasti molemmilla taitotasoilla. Myös metatekstin käyttäminen tekstin strukturoimiseen ja temaattisen koherenssin luomiseen on yleistä molemmilla taitotasoilla.
Avainsanat: S2, teema, reema, koherenssi
Tutkielmassa tarkastellaan aikuisten suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä ilmenevää temaattista rakennetta eli niitä tapoja, joilla kirjoittajat kuljettavat teksteissään teemoja, ts. tuttua, lukijan tiedossa tai pääteltävissä olevaa informaatiota, ja toisaalta reemoja, uutta informaatiota. Tarkastelukohteena on niin ikään se, miten Yleisten kielitutkintojen taitotasoille 3 ja 4 arvioidut tekstit eroavat teemankulultaan.
Tutkimusaineistona on Yleisten kielitutkintojen suomen kielen korpus ja siinä keskitason eli taitotasojen 3 ja 4 kirjoittamisen osakoe. Mukana on yhteensä 80 tekstiä äidinkielinään arabiaa, kiinaa, venäjää ja viroa käyttäviltä kirjoittajilta. Temaattisen rakenteen koherenttius korreloi tekstin sujuvuuden ja ymmärrettävyyden kanssa. Temaattisen rakenteen selvittäminen avaa siis osaltaan vaikutelmaa viestin välittymisestä, joka on yksi oleellisimmista Yleisten kielitutkintojen arviointikriteereistä keskitason (taitotason 3) kirjoittamisen osakokeessa. Tutkimuksen perusteella juuri taitotasolla 3 teeman kuljettamisen loogisuus voi kompensoida kieliopillisesti ja leksikaalisesti heikkoa/ epätarkkaa kielitaitoa – ja mahdollistaa kyseisen arvosanan.
Taitotasolla 3 on vielä tyypillistä rakentaa teksti kokonaan yhden tai kahden, läpi koko tekstin teemana toistuvan lekseemin varaan (jatkuva teema), mikä tekee tekstistä paikoin luettelomaisen. Toisaalta myös kontekstistaan irrallisia tai täysin tulkinnallisia teemoja on ainoastaan taitotasolla 3, mikä implikoi kirjoittajan kyvyttömyyttä kielellistää asioiden välisiä suhteita. Taitotasolla 4 esiintyy niin ikään paljon jatkuvan teeman käyttöä, mutta yleensä yhdistettynä ns. lineaariseen teemaan, joka etenee edellisen lauseen reemasta seuraavan lauseen teemaksi. Lineaarisesti etenevä teema onkin taitotasolla 4 yleisin. Lisäksi teemana toistuvaan tarkoitteeseen viitataan monipuolisemmin, esimerkiksi pro-sanoilla. Tekstin temaattinen rakenne on taitotasolla 4 yleensä suhteellisen selkeä ja loogisesti etenevä, mutta teeman kehittelyä ei juurikaan tapahdu, mikä ilmenee tekstien sisällöllisenä suppeutena.
Sanajärjestystä ei vielä keskitasolla juurikaan osata käyttää asioiden korostamisessa ja painotusten esiintuomisessa. Sen sijaan aikaan ja paikkaan viittaavien adverbien käyttäminen esikentän sidossanoina näyttäisi onnistuvan luontevasti molemmilla taitotasoilla. Myös metatekstin käyttäminen tekstin strukturoimiseen ja temaattisen koherenssin luomiseen on yleistä molemmilla taitotasoilla.
Avainsanat: S2, teema, reema, koherenssi