"Missä kaunokirjallisuuden kirjoissa ruusulla on tärkeä asema?" - Kaunokirjallisuuteen liittyvät kysymykset Kysy kirjastonhoitajalta -neuvontapalvelussa vuosina 1999-2009
LEHTI, TERHI (2012)
LEHTI, TERHI
2012
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22484
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22484
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia kaunokirjallisuuteen liittyviä kysymyksiä esitettiin Kysy kirjastonhoitajalta -neuvontapalvelussa vuosina 1999–2009. Tutkimusaineiston muodostivat Kysy kirjastonhoitajalta -neuvontapalvelun arkistosta poimitut 736 kysymystä, jotka oli esitetty ajalla 1999–2009 ja joille oli annettu asiasanaksi yksi tai useampi kaunokirjallisuuden genre. Kaunokirjallisuuden genret määriteltiin Yleisen suomalaisen asiasanaston mukaan.
Kysymyksiä analysoitiin muodostamalla kysymysluokkia, joihin kysymykset luokiteltiin kysymyksen esittämisvuoden, genren ja kysymystyypin mukaan. Vuosiluokkia oli kolme: 1999–2002, 2003–2006 ja 2007–2009. Vertailemalla, miten kysymykset jakautuivat kysymystyypeittäin eri vuosiluokkiin, oli mahdollista tarkastella myös kysymysten tyypeissä vuosien mittaan tapahtuneita muutoksia. Genreluokkia oli viisi: fantasiakirjallisuus, jännityskirjallisuus, kaunokirjallisuus, lyriikka ja viihdekirjallisuus. Fantasiakirjallisuusluokkaan kuuluivat fantasia-, kauhu- ja tieteiskirjallisuus, jännityskirjallisuusluokkaan jännitys-, rikos-, salapoliisi-, seikkailu- ja vakoilukirjallisuus, kaunokirjallisuusluokkaan dokumentti-, erä-, kertoma-, matka-, meri-, murre-, sota-, työläis-, uskonnollinen kirjallisuus, eläinkertomukset, lännentarinat sekä kaunokirjallisuus ja faabelit, lyriikkaluokkaan lyriikka ja näytelmäkirjallisuus ja viihdekirjallisuusluokkaan nais- ja viihdekirjallisuus sekä rakkauskertomukset. Kysymystyyppejä muodostettiin yhdeksän: tunnetun nimekkeen löytäminen, tunnetun nimekkeen löytäminen teoksessa, tunnettuun nimekkeeseen liittyvät kysymykset, tietyntyyppisen teoksen tai aineiston löytäminen, tiettyyn aiheeseen liittyvät kysymykset, tiettyyn kirjailijaan liittyvät kysymykset, teoksen löytäminen sitaatin tai kuvailun perusteella, suositukset sekä muut.
Eniten kysymyksiä esitettiin joka vuosiluokassa kaunokirjallisuusluokan genreihin liittyen. Myös fantasia- ja jännityskirjallisuusluokkiin kuuluvia genrejä luetaan tulosten perusteella paljon. Aiempien tutkimusten perusteella ihmiset tarvitsevat kirjastoammattilaisten apua edelleen, internetin tulon jälkeenkin, vaikeissa tiedonhauissa, kuten silloin, kun etsivät kaunokirjallista luettavaa esimerkiksi aiheen perusteella. Tämän tutkielman tulosten perusteella voidaan päätellä samoin, sillä kysymystyypeistä suurin oli joka vuosiluokassa tietyntyyppisen teoksen tai aineiston löytäminen -kysymystyyppi, johon kuuluivat kysymykset, joissa etsittiin kaunokirjallisuutta esimerkiksi jostain tietystä aiheesta tai samantyyppistä luettavaa kuin jokin aiemmin luettu teos. Huomattavan suuri osa kysymyksistä oli teoksen löytäminen sitaatin tai kuvailun perusteella -tyyppisiä. Sellaisia olivat kysymykset, joissa etsittiin tiettyä teosta jonkin pienen muistetun yksityiskohdan, kuten juonenpätkän tai kansikuvan perusteella. Tämänkaltaisiin kysymyksiin on vaikea löytää vastausta internetin hakupalveluiden tai kirjastojen kokoelmatietokantojen avulla ja silloin merkittävänä apuna ovatkin kirjastoammattilaisten kokoelmiin liittyvä sisällönhallinta, kirjallisuudentuntemus sekä muisti.
Asiasanat:digitaalinen neuvonta, kaunokirjallisuus, kysymysluokittelut, kysymystyypit, neuvontapalvelut
Kysymyksiä analysoitiin muodostamalla kysymysluokkia, joihin kysymykset luokiteltiin kysymyksen esittämisvuoden, genren ja kysymystyypin mukaan. Vuosiluokkia oli kolme: 1999–2002, 2003–2006 ja 2007–2009. Vertailemalla, miten kysymykset jakautuivat kysymystyypeittäin eri vuosiluokkiin, oli mahdollista tarkastella myös kysymysten tyypeissä vuosien mittaan tapahtuneita muutoksia. Genreluokkia oli viisi: fantasiakirjallisuus, jännityskirjallisuus, kaunokirjallisuus, lyriikka ja viihdekirjallisuus. Fantasiakirjallisuusluokkaan kuuluivat fantasia-, kauhu- ja tieteiskirjallisuus, jännityskirjallisuusluokkaan jännitys-, rikos-, salapoliisi-, seikkailu- ja vakoilukirjallisuus, kaunokirjallisuusluokkaan dokumentti-, erä-, kertoma-, matka-, meri-, murre-, sota-, työläis-, uskonnollinen kirjallisuus, eläinkertomukset, lännentarinat sekä kaunokirjallisuus ja faabelit, lyriikkaluokkaan lyriikka ja näytelmäkirjallisuus ja viihdekirjallisuusluokkaan nais- ja viihdekirjallisuus sekä rakkauskertomukset. Kysymystyyppejä muodostettiin yhdeksän: tunnetun nimekkeen löytäminen, tunnetun nimekkeen löytäminen teoksessa, tunnettuun nimekkeeseen liittyvät kysymykset, tietyntyyppisen teoksen tai aineiston löytäminen, tiettyyn aiheeseen liittyvät kysymykset, tiettyyn kirjailijaan liittyvät kysymykset, teoksen löytäminen sitaatin tai kuvailun perusteella, suositukset sekä muut.
Eniten kysymyksiä esitettiin joka vuosiluokassa kaunokirjallisuusluokan genreihin liittyen. Myös fantasia- ja jännityskirjallisuusluokkiin kuuluvia genrejä luetaan tulosten perusteella paljon. Aiempien tutkimusten perusteella ihmiset tarvitsevat kirjastoammattilaisten apua edelleen, internetin tulon jälkeenkin, vaikeissa tiedonhauissa, kuten silloin, kun etsivät kaunokirjallista luettavaa esimerkiksi aiheen perusteella. Tämän tutkielman tulosten perusteella voidaan päätellä samoin, sillä kysymystyypeistä suurin oli joka vuosiluokassa tietyntyyppisen teoksen tai aineiston löytäminen -kysymystyyppi, johon kuuluivat kysymykset, joissa etsittiin kaunokirjallisuutta esimerkiksi jostain tietystä aiheesta tai samantyyppistä luettavaa kuin jokin aiemmin luettu teos. Huomattavan suuri osa kysymyksistä oli teoksen löytäminen sitaatin tai kuvailun perusteella -tyyppisiä. Sellaisia olivat kysymykset, joissa etsittiin tiettyä teosta jonkin pienen muistetun yksityiskohdan, kuten juonenpätkän tai kansikuvan perusteella. Tämänkaltaisiin kysymyksiin on vaikea löytää vastausta internetin hakupalveluiden tai kirjastojen kokoelmatietokantojen avulla ja silloin merkittävänä apuna ovatkin kirjastoammattilaisten kokoelmiin liittyvä sisällönhallinta, kirjallisuudentuntemus sekä muisti.
Asiasanat:digitaalinen neuvonta, kaunokirjallisuus, kysymysluokittelut, kysymystyypit, neuvontapalvelut