Helikoptermamma, mobilmobbning och sudoku - en undersökning av de svenska nyordslistorna från åren 2000-2009 med hänsyn till de lexikala novationsstrategierna och de olika ämnesområdena
RINTALA, HETA (2012)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
RINTALA, HETA
2012
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-23Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen ruotsin kielen uudissanoja vuosilta 2000–2009. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla ja selvittää kuinka uudissanat muodostuvat, ja mitkä aihealueet ovat saaneet eniten uudissanoja. Lisäksi tarkastelen eroavatko uudissanojen muodostustavat eri aihealueilla.
Aineistoni koostui Språkrådetin vuosittaisista ruotsin kielen uudissanalistoista, jotka sisälsivät yhteensä 280 uudissanaa vuosilta 2000–2009. Aluksi kuvailin aineistoani sanaluokkien ja uudissanojen muodostustapojen avulla. Edlund & Hene (1992) jaottelevat leksikaaliset uudistamis- eli novaatiostrategiat kielensisäisiin (yhdyssanat, johdokset, lyhenteet, merkityksenmuutokset) ja kieltenvälisiin (lainasanat, käännös- ja merkityslainat) strategioihin. Tämä jaottelu on toiminut myös oman tutkimukseni perustana. Lisäksi tarkastelin uudissanoja aihealueittain, joten muodostin yhteensä neljätoista aihealuetta sekä lisäksi oman ryhmän aihealueiden ulkopuolelle jääneille sanoille.
Tutkimukseni perusteella uudissanoista suurin osa, lähes 80 prosenttia, oli substantiiveja. Pienempiä sanaluokkia olivat verbit (14 %) ja adjektiivit (3 %), lisäksi aineisto sisälsi uusia ilmauksia, joiden sanaluokkaa ei määritelty. Selvästi eniten uudissanoja sai aihealue yhteiskunta, muita aineiston tärkeitä aihealueita olivat lääketiede, työ, perhe & asuminen, kulttuuri & viihde, vapaa-aika & tekniikka, tietotekniikka sekä tekniikka & tiede. Pieniä aihealueita olivat autot & liikenne, vaatteet & muoti, ruoka, koulu & opetus, urheilu & vapaa-aika sekä ympäristö. Tarkasteltaessa aihealueita ja leksikaalisia uudistamisstrategioita kielensisäiset strategiat olivat kieltenvälisiä tärkeämpiä yli 60 prosentin osuudella aihealueilla ruoka, koulu & opetus, lääketiede, yhteiskunta, autot & liikenne sekä urheilu & vapaa-aika. Kieltenväliset strategiat puolestaan olivat kielensisäisiä tärkeämpiä aihealueilla tietotekniikka, vaatteet & muoti sekä vapaa-aika & tekniikka. Lainasanat, käännöslainat ja merkityslainat erityisesti englannin kielestä olivat siis hallitsevia juuri näillä aihealueilla.
Asiasanat:uudissanat, leksikaaliset uudistamisstrategiat, sananmuodostus, merkityksenmuutos, lainasanat
Aineistoni koostui Språkrådetin vuosittaisista ruotsin kielen uudissanalistoista, jotka sisälsivät yhteensä 280 uudissanaa vuosilta 2000–2009. Aluksi kuvailin aineistoani sanaluokkien ja uudissanojen muodostustapojen avulla. Edlund & Hene (1992) jaottelevat leksikaaliset uudistamis- eli novaatiostrategiat kielensisäisiin (yhdyssanat, johdokset, lyhenteet, merkityksenmuutokset) ja kieltenvälisiin (lainasanat, käännös- ja merkityslainat) strategioihin. Tämä jaottelu on toiminut myös oman tutkimukseni perustana. Lisäksi tarkastelin uudissanoja aihealueittain, joten muodostin yhteensä neljätoista aihealuetta sekä lisäksi oman ryhmän aihealueiden ulkopuolelle jääneille sanoille.
Tutkimukseni perusteella uudissanoista suurin osa, lähes 80 prosenttia, oli substantiiveja. Pienempiä sanaluokkia olivat verbit (14 %) ja adjektiivit (3 %), lisäksi aineisto sisälsi uusia ilmauksia, joiden sanaluokkaa ei määritelty. Selvästi eniten uudissanoja sai aihealue yhteiskunta, muita aineiston tärkeitä aihealueita olivat lääketiede, työ, perhe & asuminen, kulttuuri & viihde, vapaa-aika & tekniikka, tietotekniikka sekä tekniikka & tiede. Pieniä aihealueita olivat autot & liikenne, vaatteet & muoti, ruoka, koulu & opetus, urheilu & vapaa-aika sekä ympäristö. Tarkasteltaessa aihealueita ja leksikaalisia uudistamisstrategioita kielensisäiset strategiat olivat kieltenvälisiä tärkeämpiä yli 60 prosentin osuudella aihealueilla ruoka, koulu & opetus, lääketiede, yhteiskunta, autot & liikenne sekä urheilu & vapaa-aika. Kieltenväliset strategiat puolestaan olivat kielensisäisiä tärkeämpiä aihealueilla tietotekniikka, vaatteet & muoti sekä vapaa-aika & tekniikka. Lainasanat, käännöslainat ja merkityslainat erityisesti englannin kielestä olivat siis hallitsevia juuri näillä aihealueilla.
Asiasanat:uudissanat, leksikaaliset uudistamisstrategiat, sananmuodostus, merkityksenmuutos, lainasanat