Transfer beim Fremdsprachenlernen. Zum positiven und negativen Lexiktransfer beim DaF-Lernen. Fallstudie Deutsch als Tertiärsprache nach Englisch
ROININEN, HANNA (2012)
2012
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22477
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22477
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani kielellisen siirtovaikutuksen roolia kielenoppimisessa. Siirtovaikutuksella tarkoitetaan kahden kielen välillä tapahtuvaa kontaktia ja sen mukanaan tuomia vaikutuksia. Siirtovaikutus on joko tahatonta tai tahallista ja voi tuottaa sekä positiivisia (oppimista tukevia) että negatiivisia (oppimista häiritseviä) tuloksia. Tutkielmassani selvitän, millaisia vaikutuksia ensimmäisenä vieraana kielenä opitulla englannilla on tertiäärikielenä opiskeltavan saksan oppimisessa. Tertiäärikielellä viitataan ensimmäisen vieraan kielen (L2) jälkeen opittuihin vieraisiin kieliin (L3, Lx). Tertiäärikieliteorian mukaan tertiäärikielenoppijat ovat tavallisesti nuoria aikuisia, jotka käyttävät oppimisprosessinsa aikana ikänsä tuomia etuja sekä jo karttuneita oppimiskokemuksia ja -strategioita. Oheiseen tutkimukseen osallistui 36 iältään 16-17-vuotiasta lukiolaista, jotka olivat aloittaneet saksan opiskelun lukion ensimmäisen vuoden alussa. Tutkimusmetodina toimivat sanastotesti ja siihen liitetyt kieltenvälisiin vaikutuksiin ja lukiolaisten kielitietoisuuteen liittyvät kysymykset.
Tutkimukseni teoriaosassa käsittelen ensin tertiäärikielimallin ja -didaktiikan pääpiirteitä sekä saksan kielen asemaa tertiäärikielenä Suomessa. Sen jälkeen esittelen siirtovaikutuksen tutkimukseen ja teorisointiin liittyviä käsitteitä, kuten nk. oppijakielen rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tarkastelen siirtovaikutuksen monia ulottuvuuksia: käsittelen ilmiön syntyyn liittyviä tekijöitä, sen taustalla vaikuttavia ehtoja sekä ilmiön moninaisia esiintymismuotoja sekä negatiivisen interferenssin että positiivisen transferin määritelmien muodossa.
Tutkimukseni empiirisessä osassa tarkastelen englannin vaikutusta saksankielisen sanaston päättelemisessä ja muistamisessa. Sanastotesti toteutettiin vertailevasti siten, että puolet tutkimukseen osallistuneista suorittivat tehtävät ilman englanninkielisiä vastineita, kun taas puolella ryhmästä oli apunaan englanninkieliset vihjesanat. Tulosten analysointi osoittaa, että englannilla on pääasiallisesti positiivinen vaikutus sekä sanaston mieleenpalauttamisessa että oppijoiden siirtovaikutusta koskevissa arvioinneissa. Kahdessa kolmesta tehtävästä englanninkielisten vastineiden läsnäolo tuotti enemmän oikeita kuin vääriä vastauksia. Vaikutus oli positiivinen etenkin silloin, kun sanasto oli oppijoille jossain määrin tuttua. Tutkimuksen merkittävin tulos liittyy interferenssiin: englanninkielisten vihjeiden läsnäolo tuotti koko testissä vähemmän englannin aiheuttamia virheitä kuin vihjeiden puuttuminen. Muista esiin nousseista kielellisistä tekijöistä ruotsin kielen negatiivinen vaikutus oli huomattava. Koska siirtovaikutuksen suomien mahdollisuuksien käyttäminen kielenopetuksessa on perinteisesti ollut verrattain vähäistä, hahmotellaan tutkielman lopuksi tapoja, joilla positiivista siirtovaikutusta voitaisiin edistää saksanopetuksessa ja -oppimisessa.
Avainsanat: siirtovaikutus, tertiäärikieli, saksa vieraana kielenä -opetus
Tutkimukseni teoriaosassa käsittelen ensin tertiäärikielimallin ja -didaktiikan pääpiirteitä sekä saksan kielen asemaa tertiäärikielenä Suomessa. Sen jälkeen esittelen siirtovaikutuksen tutkimukseen ja teorisointiin liittyviä käsitteitä, kuten nk. oppijakielen rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tarkastelen siirtovaikutuksen monia ulottuvuuksia: käsittelen ilmiön syntyyn liittyviä tekijöitä, sen taustalla vaikuttavia ehtoja sekä ilmiön moninaisia esiintymismuotoja sekä negatiivisen interferenssin että positiivisen transferin määritelmien muodossa.
Tutkimukseni empiirisessä osassa tarkastelen englannin vaikutusta saksankielisen sanaston päättelemisessä ja muistamisessa. Sanastotesti toteutettiin vertailevasti siten, että puolet tutkimukseen osallistuneista suorittivat tehtävät ilman englanninkielisiä vastineita, kun taas puolella ryhmästä oli apunaan englanninkieliset vihjesanat. Tulosten analysointi osoittaa, että englannilla on pääasiallisesti positiivinen vaikutus sekä sanaston mieleenpalauttamisessa että oppijoiden siirtovaikutusta koskevissa arvioinneissa. Kahdessa kolmesta tehtävästä englanninkielisten vastineiden läsnäolo tuotti enemmän oikeita kuin vääriä vastauksia. Vaikutus oli positiivinen etenkin silloin, kun sanasto oli oppijoille jossain määrin tuttua. Tutkimuksen merkittävin tulos liittyy interferenssiin: englanninkielisten vihjeiden läsnäolo tuotti koko testissä vähemmän englannin aiheuttamia virheitä kuin vihjeiden puuttuminen. Muista esiin nousseista kielellisistä tekijöistä ruotsin kielen negatiivinen vaikutus oli huomattava. Koska siirtovaikutuksen suomien mahdollisuuksien käyttäminen kielenopetuksessa on perinteisesti ollut verrattain vähäistä, hahmotellaan tutkielman lopuksi tapoja, joilla positiivista siirtovaikutusta voitaisiin edistää saksanopetuksessa ja -oppimisessa.
Avainsanat: siirtovaikutus, tertiäärikieli, saksa vieraana kielenä -opetus