Yhdeksäsluokkalaisten lukuharrastus ja kirjastonkäyttö: kyselytutkimus pirkanmaalaisella yläkoululla

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yhdeksännellä luokalla olevien oppilaiden lukuharrastusta ja kirjastonkäyttöä sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Sekä lukuharrastusta että kirjastonkäyttöä tarkasteltiin vapaa-ajan kontekstissa, joten mukana ei ollut koulutyöhön liittyvä lukeminen eivätkä koulun kautta tehtävät kirjastokäynnit. Lukuharrastus ymmärrettiin laajasti sisältäen sekä painettujen että verkkotekstien lukemisen. Myös kirjastonkäyttöä tarkasteltiin kokonaisvaltaisesti sekä perinteisen, tietoteknisen että sosiaalisen kirjastonkäytön näkökulmasta.

Tutkimusaineisto kerättiin lokakuussa 2009 kyselylomakkeella yhdellä harkinnanvaraisesti valitulla pirkanmaalaisella yläkoululla. Hyväksytysti täytettyjä lomakkeita palautui 162 kappaletta. Vastausprosentiksi muodostui 81. Aineisto käsiteltiin ja analysoitiin SPSS 13.0 for Windows -tilasto-ohjelmalla. Tulokset on raportoitu prosenttijakaumina ja ristiintaulukoituna.

Tutkimus osoitti, että perinteinen lukeminen ei kuulu nuorten, varsinkaan poikien, suosituimpiin vapaa-ajanviettotapoihin. Oppilaiden arkea hallitsivat mediat, joista audiovisuaalisia ja uusmedioita käytettiin selvästi printtimedioita enemmän. Verkkotekstejä luettiin säännöllisemmin kuin painettuja tekstejä. Sanomalehtiä ja sähköpostia tytöt ja pojat lukivat suunnilleen yhtä paljon. Kaunokirjat, nuortenlehdet ja blogit kuuluivat enemmän tyttöjen lukemiskulttuuriin, harrastus- ja sarjakuvalehdet puolestaan poikien. Luettavat kirjat hankittiin yleisimmin kirjastosta, ja lehdet tilattiin kotiin. Tytöt korostivat lukumotiiveissaan erilaisia elämyksiä ja irtautumisen tunteita enemmän kuin pojat, joiden lukumotiiveissa painottuivat tyttöjä enemmän hyötynäkökohdat.

Tulosten mukaan lähiympäristö on yhteydessä nuorten lukuharrastukseen, etenkin kirjojen lukemiseen. Kirjoja luettiin sitä useammin, mitä suurempi kotikirjasto oli. Vanhempien ja kavereiden suhtautuminen kirjojen lukemiseen, heidän kirjojen lukuaktiivisuutensa sekä heidän kanssaan luetusta käytävät keskustelut olivat yhteydessä oppilaiden kirjojen lukemiseen.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että oppilaiden kirjastomielikuvia hallitsevat vahvasti kirjat ja hiljaisuus. Tytöt olivat selvästi innokkaampia kirjastossa kävijöitä kuin pojat. Kirjastonkäyttö oli pääosin perinteistä kirjojen ja lehtien lainaamista sekä niiden lueskelua kirjastossa. Sosiaalinen kirjastonkäyttö oli harvinaista. Eri medioiden käytöstä printtimedioiden käyttö, varsinkin kirjojen lukeminen, oli selvimmässä yhteydessä kirjastonkäyttöön. Vanhempien ja kavereiden kirjastonkäytöllä oli selvä yhteys oppilaiden kirjastonkäytön aktiivisuuteen.

Nuorten kirjastonkäyttöä eniten rajoittaviksi tekijöiksi osoittautuivat ajanpuute ja kirjastomatkan pituus. Myös sopimattomat aukioloajat ja suppeat aineistovalikoimat olivat merkittäviä kirjastonkäytön esteitä. Oppilaita houkuttelisi kirjastoon eniten parempi elokuvavalikoima. Tytöille olivat tärkeitä myös sopivammat aukioloajat ja parempi nuortenosasto, pojat puolestaan toivoivat lisää tietokoneita, aineiston latausmahdollisuutta omalle koneelle sekä parempia lehti- ja musiikkivalikoimia. Kirjastot voivat hyödyntää saatuja tuloksia nuortenpalvelujen kehittämisessä.

Asiasanat:kirjastonkäyttö,lukeminen,lukuharrastus,nuoret,verkkolukeminen,yleiset kirjastot