Anton Svensson och Mattis - En analys av två personer i Astrid Lindgrens verk som litterära personer och pappor
YLI-ÄYHÖ, SUVI (2012)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
YLI-ÄYHÖ, SUVI
2012
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-25Tiivistelmä
Kirjallisia henkilöhahmoja on tutkittu vähän sekä yleisessä että lastenkirjallisuudessa. Sen vuoksi tässä tutkielmassa tutkitaanAnton SvenssoniajaMattistakirjallisina henkilöhahmoina ja isinä Astrid Lindgrenin teoksissaEmil i Lönneberga(1963),Nya hyss av Emil i Lönneberga(1966),Än lever Emil i Lönneberga(1970) jaRonja Rövardotter(1981), joiden uudemmat painokset muodostavat tutkimusaineiston. Työ perustuu narratologiaan eli tekstilähtöiseen kirjallisuudentutkimukseen.
Työssä pyritään vastaamaan syväluvun ja tekstitulkinnan avulla seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Millaisia ulkoisia ja sisäisiä piirteitä Anton Svenssonilla ja Mattiksella on? 2) Ovatko he yksi- vai monipuolisia kirjallisia henkilöhahmoja eli litteitä (platt) vai pyöreitä (rund) henkilöhahmoja? 3) Kehittyvätkö he tarinan aikana eli ovat he staattisia (statisk) vai dynaamisia (dynamisk) henkilöhahmoja? 4) Millaisen kuvan piirteet luovat Anton Svenssonista ja Mattiksesta isinä? Työssä paneudutaan myös henkilöhahmojen välisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin tutkimustulosten puitteissa. Jotta molempien henkilöhahmojen ominaispiirteet tulisivat selkeimmin esille, on analyysissa tukeuduttu piirteiden jaotteluun ulkoisiin ja sisäisiin piirteisiin.
Työn teoreettinen viitekehys perustuu ensinnä kirjallisen henkilöhahmon käsitteeseen ja kirjallisten henkilöhahmojen tutkimuksessa esiintyviin kahteen pääkysymykseen. Näitä ovat juonen ja henkilöhahmon välinen suhde sekä suhtautuminen kirjallisiin henkilöhahmoihin joko todellisia henkilöitä muistuttavina kuvauksina tai pelkkinä tekstirakennelmina. Toiseksi perehdytään erilaisiin keinoihin, joilla kirjallisia henkilöhahmoja voidaan analysoida ja kategorisoida. Henkilöhahmojen piirteet (drag) ovat keskeisessä asemassa analyysissa.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että Anton Svensson on piirteidensä perusteella pyöreä henkilöhahmo. Hän ei kuitenkaan täytä kriteeriä, jonka mukaan pyöreä henkilöhahmo kykenee yllättämään lukijan, minkä vuoksi Anton Svensson sijoittuu pyöreän ja litteän hahmon rajamaille. Mattis puolestaan on selkeästi pyöreä henkilöhahmo, jolla on runsaasti erilaisia piirteitä ja joka pystyy yllättämään lukijan. Anton Svensson ei kehity tarinan aikana, joten hän on staattinen henkilöhahmo, kun taas Mattis käy läpi useita muutoksia ja voidaan täten luokitella dynaamiseksi henkilöhahmoksi. Anton Svensson on isänä ensisijaisesti auktoriteetti, kun taas Mattis on tunnetasolla läheisempi isä. Vaikka isien välillä on yhtäläisyyksiä ovat erot suuremmat. Koska tutkimuskohteena olivat vain kaksi monesta Astrid Lindgrenin kirjallisesta henkilöhahmosta ei tutkimustuloksia voida yleistää koskemaan Astrid Lindgrenin kirjallisia henkilöhahmoja tai isähahmoja laajemmin.
AVAINSANAT: henkilöhahmo, piirre, isähahmo, Astrid Lindgren
Työssä pyritään vastaamaan syväluvun ja tekstitulkinnan avulla seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Millaisia ulkoisia ja sisäisiä piirteitä Anton Svenssonilla ja Mattiksella on? 2) Ovatko he yksi- vai monipuolisia kirjallisia henkilöhahmoja eli litteitä (platt) vai pyöreitä (rund) henkilöhahmoja? 3) Kehittyvätkö he tarinan aikana eli ovat he staattisia (statisk) vai dynaamisia (dynamisk) henkilöhahmoja? 4) Millaisen kuvan piirteet luovat Anton Svenssonista ja Mattiksesta isinä? Työssä paneudutaan myös henkilöhahmojen välisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin tutkimustulosten puitteissa. Jotta molempien henkilöhahmojen ominaispiirteet tulisivat selkeimmin esille, on analyysissa tukeuduttu piirteiden jaotteluun ulkoisiin ja sisäisiin piirteisiin.
Työn teoreettinen viitekehys perustuu ensinnä kirjallisen henkilöhahmon käsitteeseen ja kirjallisten henkilöhahmojen tutkimuksessa esiintyviin kahteen pääkysymykseen. Näitä ovat juonen ja henkilöhahmon välinen suhde sekä suhtautuminen kirjallisiin henkilöhahmoihin joko todellisia henkilöitä muistuttavina kuvauksina tai pelkkinä tekstirakennelmina. Toiseksi perehdytään erilaisiin keinoihin, joilla kirjallisia henkilöhahmoja voidaan analysoida ja kategorisoida. Henkilöhahmojen piirteet (drag) ovat keskeisessä asemassa analyysissa.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että Anton Svensson on piirteidensä perusteella pyöreä henkilöhahmo. Hän ei kuitenkaan täytä kriteeriä, jonka mukaan pyöreä henkilöhahmo kykenee yllättämään lukijan, minkä vuoksi Anton Svensson sijoittuu pyöreän ja litteän hahmon rajamaille. Mattis puolestaan on selkeästi pyöreä henkilöhahmo, jolla on runsaasti erilaisia piirteitä ja joka pystyy yllättämään lukijan. Anton Svensson ei kehity tarinan aikana, joten hän on staattinen henkilöhahmo, kun taas Mattis käy läpi useita muutoksia ja voidaan täten luokitella dynaamiseksi henkilöhahmoksi. Anton Svensson on isänä ensisijaisesti auktoriteetti, kun taas Mattis on tunnetasolla läheisempi isä. Vaikka isien välillä on yhtäläisyyksiä ovat erot suuremmat. Koska tutkimuskohteena olivat vain kaksi monesta Astrid Lindgrenin kirjallisesta henkilöhahmosta ei tutkimustuloksia voida yleistää koskemaan Astrid Lindgrenin kirjallisia henkilöhahmoja tai isähahmoja laajemmin.
AVAINSANAT: henkilöhahmo, piirre, isähahmo, Astrid Lindgren