Sosiaalityöntekijöiden toimiminen nuorten toimeentulotukiasiakkuuksissa

Abstract

Tutkielma käsittelee sosiaalityöntekijöiden toimimista nuorten (18–24-vuotiaiden) toimeentulotukiasiakkuuksissa. Tutkimuskysymys on kaksiosainen ja kuuluu, miten sosiaalityöntekijä suuntautuu sosiaalityöhön nuorten toimeentulotukiasiakkuuksissa ja mihin sosiaalityö käytännössä painottuu nuorten toimeentulotukiasiakkuuksissa.

Sosiaalityö on toimimista. Toimimisessa toimintamallit kytkeytyvät ajatusmalleihin. Sosiaalityöllä on yhteiskunnallinen tehtävä. Sosiaalityö on muutostyötä. Sosiaalityö kuntien sosiaaliasemilla on myös jatkuvassa muutoksessa. Miten sosiaalityöntekijä ja muut tahot tunnistavat, mistä sosiaalityössä nuorten toimeentulotukiasiakkuuksissa oikein on kyse? Mitä on tärkeää kertoa siitä muille? Kunnissa sosiaaliasemien työtapojen yhtenäistäminen avaa mahdollisuuden pohtia sosiaalityötä myös toimijoiden näkökulmasta. Miten sosiaalityöntekijä suuntautuu johonkin asiaan, mikä hänen käsityksensä toimimisen perustasta on? Tutkielmassa lähestytään sosiaalityötä nuorten toimeentulotukiasiakkuuksissa aluksi tarkastelemalla toimimisen perustassa sosiaalityötä: (1) hyvinvointivaltion palvelujärjestelmässä ammatillisena interventiona, joka on muutos- ja ongelmanratkaisutyötä, (2) nuoren toimimisen tarpeen tulkintana elämänhallinnan varmistamisessa vahvistamalla nuoren itsetuntemusta ja sitä kautta kasvua omaksi itsekseen sekä toimijaksi yhteiskunnassa ja (3) nuorten aktivointina toimeentulotukiasiakkuuden keskeisissä laeissa. Nuorten toimeentulotukiasiakkuudessa keskeiset lait ovat laki toimeentulotuesta ja laki kuntouttavasta työtoiminnasta.

Tutkielma on teoriasidonnainen laadullinen tutkimus, jossa on käytäntötutkimuksen piirteitä. Empiirinen osio keskittyy tutkimuskunnan nuorten sosiaalityöntekijöiden käsityksiin sosiaalityöstä nuorten (18–24-vuotiaiden) toimeentulotukiasiakkuuksissa kokemuksiensa kautta yhdessä prosessoimana. Aineisto on kerätty esikyselyllä ja ryhmäkeskustelulla yhden pääkaupunkiseudun kunnan nuorten sosiaalityöntekijöiltä heidän omassa tiimissään sosiaaliasemien työtapojen yhtenäistämisvaiheessa. Aineiston analysointi tapahtuu teemoittain. Sosiaalityössä nuorten parissa koetaan olevan paljon sosiaaliohjauksellisia elementtejä. Nuorten sosiaalityöntekijöiden työ on nuoren tukemista, vastuullistammista, kasvattamista ja ohjausta arjen asioissa, esimerkiksi viranomaisasioinnissa. Yhden keskeisimmäksi oletetun yhteistyötahon työvoimaviranomaisten kanssa työ koetaan vähintään hankalaksi. Aktivointisuunnitelmia tehdään vaihtelevasti. Tärkeimmäksi sosiaalityössä koetaan vuorovaikutus nuoren kanssa ja hänen elämäntilanteensa. Sosiaalityöntekijän toimimisen tarpeen määrää nuoren toimimisen tarve elämäntilanteessaan. Toimimisessa olennaista on nähdä, että yksilön elämä on kietoutunut yhteiskuntaan. Keskeistä on, että nuori tiedostaa ja tunnistaa itsensä osana yhteiskuntaa. Työ nuorten kanssa prosessoidaan yhdessä vuorovaikutuksessa. Kokoavasti voidaan sanoa, että sosiaalityöntekijöiden toimimisessa nuorten toimeentulotukiasiakkuuksissa ajatus- ja toimintamalleilla on välittömämpi ja vahvempi merkitys nuorelle kuin sitä ikäluokaltaan vanhempien sosiaalityössä toimimisessa.

Avainsanat: toimiminen, toimimisen perusta, sosiaalityöntekijä, nuorten toimeentulotukiasiakkuus, sosiaalityö