"Vasemmalle tai oikealle" - Lukiolaisten natiivien ja aikuisten S2-oppijoiden kielelliset piirteet tavoitteellisessa vuorovaikutuksessa

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan kielellisten piirteiden esiintymistä tavoitteellisessa vuorovaikutustilanteessa, jossa osallistujina on kaksi henkilöä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia kielellisiä piirteitä tavoitteelliseen vuorovaikutukseen sisältyy ja miten ne vaikuttavat vuorovaikutustilanteen sujuvuuteen ja keskustelijoiden yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. Kahta aineistoryhmää vertailemalla tavoitteena on myös selvittää, millaisia yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia natiivien ja suomea toisena kielenä (S2) opiskelevien keskusteluissa on ja millaiset vuorovaikutuksen kannalta tärkeät kielelliset piirteet opitaan mahdollisesti kielenoppimisen alkuvaiheessa.

Tutkielman aineistona on suomea äidinkielenään puhuvia lukiolaisia sekä suomea toisena kielenä opiskelevia aikuisia maahanmuuttajia. S2-oppijoiden kielitaitotaso vaihtelee alkeiskielitaidon ja peruskielitaidon välillä. Lukiolaisten aineisto on kerätty Forssan yhteislyseolla kevättalvella 2009. S2-oppijoiden aineisto on kerätty Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen maahanmuuttajakoulutuksen kotoutumiskoulutuksessa syksyllä 2011. Molemmissa aineistoryhmissä informantit ovat tehneet samanlaisen pareittain toteutettavan tehtävän, jossa parit keskustelevat keskenään. Muutenkin eri aineistoryhmien keskustelutilanteiden olosuhteet ovat olleet yhteneväiset.

Keskustelunanalyyttisin metodein toteutetun tutkimuksen tavoitteena on kuvata puhutun kielen käyttöä luonnollisessa sosiaalisessa vuorovaikutustilanteessa. Tämän tutkimuksen keskustelut ovat kuitenkin järjestetyn tilanteen ja osallistujien epäsymmetrisen suhteen vuoksi yhtä lähellä institutionaalista vuorovaikutusta kuin arkikeskustelua. Sen vuoksi keskusteluja tarkastellaan keskusteluntutkimuksen näkökulmasta ja keskustelunanalyyttisiä keinoja hyödyntäen. Tutkimuksessa on kvalitatiivinen tutkimusote, mutta kielellisten piirteiden esiintymien havainnoinnissa on käytetty myös kvantitatiivisia menetelmiä. Pääasiassa kuitenkin määrällisten esiintymien laskeminen ja niiden vertaileminen tukevat laadullista analyysia.

Aineistosta lähempään tarkasteluun nostettavat kielelliset piirteet ovat keskustelujen sekvenssirakenteen lisäksi dialogipartikkelit, vaihtoehtokysymykset sekä ohjailut. Nämä kaikki toimivat vuorovaikutuksen kannalta merkittävässä roolissa, mutta niiden käyttämistaajuus ja funktiot vaihtelevat niin alueellisista puhetendensseistä, idiolektisistä piirteistä kuin kielitaidon tasosta riippuen. Mitä edistyneemmällä tasolla S2-oppijan kielitaito on, sitä enemmän hänen kielelliset valintansa muistuttavat natiivien vuorovaikutuksessaan suosimia valintoja.

Asiasanat:keskustelu, keskusteluntutkimus,keskustelunanalyysi, S2