Kiroileminen ja karakterisaatio Mullan alla -tv-sarjan tekstityksissä
LIIMATAINEN, LAURA (2012)
2012
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22452
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22452
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassa selvitetään, kuinka kirosanat vaikuttavat karakterisaatioon ja henkilöhahmojen luomiseen. Tätä tutkitaan analysoimalla käännösratkaisuja, erityisesti tutkielmassa painotetaan kirosanojen aihealueita, niiden käyttötarkoituksia sekä vahvuutta. Tutkielman aineistona ovat yhdysvaltalaisen Mullan alla (Six Feet Under) -tv-sarjan ensimmäisen tuotantokauden viisi ensimmäistä jaksoa sekä näiden suomenkieliset tekstitykset. Koska tutkimuksen aineisto on varsin rajallinen, ei tutkimuksen tarkoitus ole tarjota minkäänlaisia yleispäteviä neuvoja kiroilemisesta ja sen kääntämisestä audiovisuaalisessa kontekstissa, vaan tutustua tapaustutkimuksen omaisesti kiroilemisen ja karakterisaation suhteeseen Mullan alla - tv-sarjassa.
Tutkimus on toteutettu vertailemalla alkuperäistekstin kirosanoja suomennosten kirosanoihin. Kirosanoja vertaillaan aihealueittain, käyttötarkoituksen ja vahvuuden perusteella. Kirosanat ovat jaettu kolmeen eri aihealueeseen sen perusteella, mihin aihealueeseen ne kuuluvat. Aihealuekategoriat ovat ihmisen ruumiintoimintoihin ja seksiin liittyvät kirosanat, uskonnolliset kirosanat sekä eläimiin liittyvät kirosanat. Käyttötarkoituksia on eritelty neljä eri luokkaa: tunteiden ilmaisu, herjaus, humoristinen käyttö sekä vahvistava käyttö. Vahvuutta tutkimuksessa analysoidaan käyttäen apuna yksikielisten sanakirjojen tyylilajimerkintöjä sekä tutkijan omaa kielikorvaa. Lisäksi tutkimuksessa on käytetty kvantitatiivisia menetelmiä, sillä kirosanojen prosentuaalinen määrä on laskettu jokaiselle henkilöhahmolle sekä jaksolle.
Tutkimuksessa selvisi, että prosentuaalisesti kirosanojen määrä ei juurikaan kokonaisuudessaan vähentynyt, kun verrattiin alkuperäistekstiä suomenkieliseen tekstitykseen, vaikka tekstitystä tehdessä koko tekstiä joutuu tiivistämään varsin paljon. Kirosanojen aihealueet kuitenkin muuttuivat varsin paljon, erityisesti alkuperäistekstin ihmisen ruumiintoimintoihin sekä seksiin viittaavat sanat olivat käännöksessä usein muuttuneet uskonnollisiksi kirosanoiksi. Kirosanojen vaikutusta karakterisaatioon pohditaan analyysiosassa, ja suurin huomio tästä osuudesta oli, että mitä vähemmän kirosanoja alkuperäistekstissä, sitä suurempi niiden vaikutus on myös käännöksessä, ja sitä useammin kirosanojen myös tulisi näkyä käännöksessä. Tutkielman analyysiosio vahvisti ennakko-odotusta, että kirosanat voivat vaikuttaa suurestikin henkilöhahmojen karakterisaatioon.
Asiasanat:av-kääntäminen, tekstittäminen, kirosanat, kiroilu, karakterisaatio
Tutkimus on toteutettu vertailemalla alkuperäistekstin kirosanoja suomennosten kirosanoihin. Kirosanoja vertaillaan aihealueittain, käyttötarkoituksen ja vahvuuden perusteella. Kirosanat ovat jaettu kolmeen eri aihealueeseen sen perusteella, mihin aihealueeseen ne kuuluvat. Aihealuekategoriat ovat ihmisen ruumiintoimintoihin ja seksiin liittyvät kirosanat, uskonnolliset kirosanat sekä eläimiin liittyvät kirosanat. Käyttötarkoituksia on eritelty neljä eri luokkaa: tunteiden ilmaisu, herjaus, humoristinen käyttö sekä vahvistava käyttö. Vahvuutta tutkimuksessa analysoidaan käyttäen apuna yksikielisten sanakirjojen tyylilajimerkintöjä sekä tutkijan omaa kielikorvaa. Lisäksi tutkimuksessa on käytetty kvantitatiivisia menetelmiä, sillä kirosanojen prosentuaalinen määrä on laskettu jokaiselle henkilöhahmolle sekä jaksolle.
Tutkimuksessa selvisi, että prosentuaalisesti kirosanojen määrä ei juurikaan kokonaisuudessaan vähentynyt, kun verrattiin alkuperäistekstiä suomenkieliseen tekstitykseen, vaikka tekstitystä tehdessä koko tekstiä joutuu tiivistämään varsin paljon. Kirosanojen aihealueet kuitenkin muuttuivat varsin paljon, erityisesti alkuperäistekstin ihmisen ruumiintoimintoihin sekä seksiin viittaavat sanat olivat käännöksessä usein muuttuneet uskonnollisiksi kirosanoiksi. Kirosanojen vaikutusta karakterisaatioon pohditaan analyysiosassa, ja suurin huomio tästä osuudesta oli, että mitä vähemmän kirosanoja alkuperäistekstissä, sitä suurempi niiden vaikutus on myös käännöksessä, ja sitä useammin kirosanojen myös tulisi näkyä käännöksessä. Tutkielman analyysiosio vahvisti ennakko-odotusta, että kirosanat voivat vaikuttaa suurestikin henkilöhahmojen karakterisaatioon.
Asiasanat:av-kääntäminen, tekstittäminen, kirosanat, kiroilu, karakterisaatio