Tarkastuksen rooli suomalaisten pörssiyhtiöiden corporate governancessa taloudellisen raportoinnin näkökulmasta - ammattilehtikirjoittelua vuosilta 2008-2011
RYTILAHTI, JUTTA (2012)
2012
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-25
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22451
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22451
Tiivistelmä
Tutkielmani aihealue liittyy hyvään hallintotapaan (corporate governance) ja taloudelliseen raportointiin. Syksyllä 2008 finanssisektori ajautui kriisiin, mikä muuttui myöhemmin globaaliksi taantumaksi. Sääntelyviranomaiset pitivät yhtiöiden tehokasta ja läpinäkyvää hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää tärkeänä välineenä markkinoiden, erityisesti sijoittajien, luottamuksen palauttamisessa.
Hallinnointitavan valtavirtatutkimus on anglosaksista ja se perustuu melko yksipuolisesti agenttiteoriaan. Tutkielmani tarkoituksena onkin lisätä ymmärrystä siitä,minkälainen rooli tilintarkastuksella ja sisäisellä tarkastuksella on suomalaisten pörssiyhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmässä laadukkaan taloudellisen raportoinnin näkökulmasta.Tutkielman teoreettisessa osassa pyritään luomaan aiempaa holistisempi viitekehys analysoimalla agenttiteorian ohella resurssiriippuvuuden teoriaa ja institutionaalista teoriaa.
Tutkielma on laadullinen perustutkimus, jonka empiirinen aineisto muodostui Tilintarkastus-lehden artikkeleista vuosilta 2008–2011, jolloin finanssikriisi kehittyi taloudelliseksi taantumaksi. Tutkimus nojautuu hermeneuttiseen tieteenfilosofiseen perinteeseen. Sen toteutus vastaa toiminta-analyyttista tutkimusotetta, minkä tarkoituksena on ilmiön syvällinen ymmärtäminen. Aineiston analysointimenetelmä on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Sisällönanalyysi etsii tekstin merkityksiä ja sen avulla kuvataan tutkittava ilmiö tiiviissä ja yleisessä muodossa.
Empiirisen aineiston analysointi viittasi siihen, että poikkeuksellinen taloudellinen tilanne sekä riskienhallinnan korostuminen yhtiöiden raportoinnissa synnyttivät uudenlaisen kysynnän sisäisen tarkastuksen tekemälle työlle. Kehityksen seurauksena sisäisellä tarkastuksella on yhä strategisempi rooli yhtiön taloudellisessa raportoinnissa sekä tärkeä asema hallinnointi- ja ohjausjärjestelmässä. Huomionarvoista empiiriseen aineistoon kootuissa artikkeleissa oli se, etteivät asiantuntijat juuri ottaneet kantaa tilintarkastuksen asemaan hallinnointi- ja ohjausjärjestelmässä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tilintarkastuksen rooli olisi merkityksetön taloudellisen raportoinnin laadulle. Tarkastelujakson aikana arvopaperimarkkinalain muutoksen yhteydessä tilintarkastajalle määriteltiin velvollisuus tarkastaa yhtiön hallinnointiselvitys. Asiantuntijoiden mielestä tilintarkastajan rooli hallinnointijärjestelmässä on toimia yhtiön ulkopuolisena osakkeenomistajien riippumattomana agenttina, jonka tärkein tehtävä on tilinpäätöksen luotettavuuden varmentaminen. Kuitenkin varmennuksen informatiivisuutta kritisoitiin voimakkaasti.
Asiasanat:corporate governance, tilintarkastus, sisäinen tarkastus, taloudellinen raportointi
Hallinnointitavan valtavirtatutkimus on anglosaksista ja se perustuu melko yksipuolisesti agenttiteoriaan. Tutkielmani tarkoituksena onkin lisätä ymmärrystä siitä,minkälainen rooli tilintarkastuksella ja sisäisellä tarkastuksella on suomalaisten pörssiyhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmässä laadukkaan taloudellisen raportoinnin näkökulmasta.Tutkielman teoreettisessa osassa pyritään luomaan aiempaa holistisempi viitekehys analysoimalla agenttiteorian ohella resurssiriippuvuuden teoriaa ja institutionaalista teoriaa.
Tutkielma on laadullinen perustutkimus, jonka empiirinen aineisto muodostui Tilintarkastus-lehden artikkeleista vuosilta 2008–2011, jolloin finanssikriisi kehittyi taloudelliseksi taantumaksi. Tutkimus nojautuu hermeneuttiseen tieteenfilosofiseen perinteeseen. Sen toteutus vastaa toiminta-analyyttista tutkimusotetta, minkä tarkoituksena on ilmiön syvällinen ymmärtäminen. Aineiston analysointimenetelmä on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Sisällönanalyysi etsii tekstin merkityksiä ja sen avulla kuvataan tutkittava ilmiö tiiviissä ja yleisessä muodossa.
Empiirisen aineiston analysointi viittasi siihen, että poikkeuksellinen taloudellinen tilanne sekä riskienhallinnan korostuminen yhtiöiden raportoinnissa synnyttivät uudenlaisen kysynnän sisäisen tarkastuksen tekemälle työlle. Kehityksen seurauksena sisäisellä tarkastuksella on yhä strategisempi rooli yhtiön taloudellisessa raportoinnissa sekä tärkeä asema hallinnointi- ja ohjausjärjestelmässä. Huomionarvoista empiiriseen aineistoon kootuissa artikkeleissa oli se, etteivät asiantuntijat juuri ottaneet kantaa tilintarkastuksen asemaan hallinnointi- ja ohjausjärjestelmässä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tilintarkastuksen rooli olisi merkityksetön taloudellisen raportoinnin laadulle. Tarkastelujakson aikana arvopaperimarkkinalain muutoksen yhteydessä tilintarkastajalle määriteltiin velvollisuus tarkastaa yhtiön hallinnointiselvitys. Asiantuntijoiden mielestä tilintarkastajan rooli hallinnointijärjestelmässä on toimia yhtiön ulkopuolisena osakkeenomistajien riippumattomana agenttina, jonka tärkein tehtävä on tilinpäätöksen luotettavuuden varmentaminen. Kuitenkin varmennuksen informatiivisuutta kritisoitiin voimakkaasti.
Asiasanat:corporate governance, tilintarkastus, sisäinen tarkastus, taloudellinen raportointi