"Nyt meillä on jo Hesaria ikävä". Mediankäytön arkiset merkitykset ja rutiinit etnografisesta näkökulmasta.
VÄÄRÄNIEMI, AUNI (2012)
2012
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22444
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22444
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan mediankäytön arkisia merkityksiä ja rutiineja 2010-luvun suomalaisten elämässä. Työn tavoitteena on tapaustutkimuksen kautta tarkastella, miten mediankäyttö kietoutuu rutiinien jäsentämään arkiseen elämään ja mitä merkityksiä mediankäytön arkisilla rutiineilla on ihmisille.
Tutkielman teoreettinen viitekehys nojaa mediaetnografiseen näkökulmaan, joka asemoituu kulttuurisen yleisötutkimuksen kentälle. Menetelmänä etnografia liittyy alun perin antropologiaan, jossa aineisto hankitaan jalkautumalla ihmisten pariin ja mahdollisimman lähelle heitä. Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksen (COMET) Kohti kiinnostavaa journalismia -tutkimushankkeen kokoamat mediapäiväkirjat muodostavat tutkielman empiirisen aineiston. Tutkittuja mediapäiväkirjoja on 48 kappaletta ja ne on laadittu syyskuussa 2010.
Tutkimustyön kuluessa tuotettiin päiväkirja-aineiston analysointiin kaksivaiheinen koodausmalli. Ensimmäisen vaiheen koodaus selkeytti päiväkirjojen sisältöjä, sillä yhdenkään vastaajan kirjoitelma ei ollut samanlainen. Toinen koodaus nosti esiin sekä mediankäyttöä jäsentäviä rutiineja että mediaesityksiin keskittyviä merkityksiä ihmisten arkisessa elämässä.
Tutkimuksen perusteella mediaa käytetään ajallisesti eniten aamulla ja illalla. Aamupäivän mediankäyttö on muihin hereillä olemisen ajanjaksoihin verrattuna vähäistä ja internetissä tehtävään tietojen päivittämiseen painottuvaa. Aamun mediankäyttöä hallitsee keskittynyt paperilehden lukeminen, illalla taas television keskittynyt katselu ja ajan kuluttaminen sen parissa ovat yleisintä.
Tutkielman keskeiset tulokset havainnollistavat, että ihmisten arkinen elämänrytmi vaikuttaa oleellisesti siihen, millä tavalla he käyttävät mediaa sekä mitä rutiineja mediankäyttöön liittyy. Näkyviin nousee myös, mitä rutiineja mediankäyttö itse synnyttää: päivärytmin, välineuskollisuuden sekä tiettyyn aikaan ja paikkaan liittyvän mediankäytön rutiinin. Tutkimuksen pohjalta mediankäytön merkitys ihmisiä yhteen kokoavana voimana 2010-luvun suomalaisten arkielämässä ei ole enää kovin vahva.
Asiasanat:Etnografia, mediankäyttö, arki, rutiinit, merkitys, merkityksettömyys
Tutkielman teoreettinen viitekehys nojaa mediaetnografiseen näkökulmaan, joka asemoituu kulttuurisen yleisötutkimuksen kentälle. Menetelmänä etnografia liittyy alun perin antropologiaan, jossa aineisto hankitaan jalkautumalla ihmisten pariin ja mahdollisimman lähelle heitä. Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksen (COMET) Kohti kiinnostavaa journalismia -tutkimushankkeen kokoamat mediapäiväkirjat muodostavat tutkielman empiirisen aineiston. Tutkittuja mediapäiväkirjoja on 48 kappaletta ja ne on laadittu syyskuussa 2010.
Tutkimustyön kuluessa tuotettiin päiväkirja-aineiston analysointiin kaksivaiheinen koodausmalli. Ensimmäisen vaiheen koodaus selkeytti päiväkirjojen sisältöjä, sillä yhdenkään vastaajan kirjoitelma ei ollut samanlainen. Toinen koodaus nosti esiin sekä mediankäyttöä jäsentäviä rutiineja että mediaesityksiin keskittyviä merkityksiä ihmisten arkisessa elämässä.
Tutkimuksen perusteella mediaa käytetään ajallisesti eniten aamulla ja illalla. Aamupäivän mediankäyttö on muihin hereillä olemisen ajanjaksoihin verrattuna vähäistä ja internetissä tehtävään tietojen päivittämiseen painottuvaa. Aamun mediankäyttöä hallitsee keskittynyt paperilehden lukeminen, illalla taas television keskittynyt katselu ja ajan kuluttaminen sen parissa ovat yleisintä.
Tutkielman keskeiset tulokset havainnollistavat, että ihmisten arkinen elämänrytmi vaikuttaa oleellisesti siihen, millä tavalla he käyttävät mediaa sekä mitä rutiineja mediankäyttöön liittyy. Näkyviin nousee myös, mitä rutiineja mediankäyttö itse synnyttää: päivärytmin, välineuskollisuuden sekä tiettyyn aikaan ja paikkaan liittyvän mediankäytön rutiinin. Tutkimuksen pohjalta mediankäytön merkitys ihmisiä yhteen kokoavana voimana 2010-luvun suomalaisten arkielämässä ei ole enää kovin vahva.
Asiasanat:Etnografia, mediankäyttö, arki, rutiinit, merkitys, merkityksettömyys