Kontrollia vai tukea? Lastensuojelun ja perhehoidon välisen suhteen paikantuminen Perhehoito-lehdessä
YLITALO, JONNA (2012)
2012
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22434
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22434
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee lastensuojelun ja perhehoidon välisen suhteen näyttäytymistä Perhehoito-lehdessä vallan näkökulmasta. Tutkielmassa etsin diskurssianalyysin avulla vastausta siihen, millaisena lastensuojelun viranomaisen ja sijaisperheen välinen suhde näyttäytyy Perhehoito-lehden kirjoituksissa.
Tutkielma on sosiaalityön näkökulmasta ajankohtainen ja merkittävä. Perhehoitoa on toistaiseksi tutkittu varsin vähän. Tästä syystä, erityisesti perhehoitajien äänen tuominen yhteiskunnalliseen keskusteluun on tarpeellista. Tutkielmassa perhehoitajien ääni tulee kuuluviin edustuksellisen äänen kautta. Sillä, millaisen kuvan perhehoitajien edustuksellinen ääni välittää perhehoidon ja lastensuojelun välisestä suhteesta, on yhteiskunnallista merkitystä.
Tutkielman aineistona on 22 Perhehoito-lehteä vuosilta 2007-2011. Perhehoito-lehti on Perhehoitoliitto ry:n julkaisema lehti. Perhehoitoliitto on valtakunnallinen sijaisvanhempien ja perhehoitajien liitto. Perhehoito-lehti käsittelee ajankohtaisia perhehoitoon liittyviä teemoja. Sen lukijakuntana ovat ensisijaisesti perhehoitajat ja viranomaiset. Lehdessä julkaistuja kirjoituksia olen tarkastellut julkisen ja yksityisen välisen valta-asetelman kautta käyttäen diskurssianalyysia.
Aineistosta nousevat keskeiset diskurssit käsittelivät lastensuojelua perheen ulkopuolisena kontrolloijana sekä tuen mahdollistajana. Lastensuojelu paikantui perheen ulkopuoliseksi vieraaksi, joka tilanteesta riippuen oli ei-toivottu tai tervetullut. Julkisen vallan edustajana lastensuojelun viranomaisella oli valtansa vuoksi velvollisuus ja oikeus puuttua perheen yksityisyyteen. Kontrolloija-diskurssin vastadiskurssina oli tuen mahdollistaja-diskurssi, jossa lastensuojelun rooli näyttäytyi tuen eikä kontrollin kautta. Näiden kahden diskurssin vuoropuhelu kuvastaa hyvin lastensuojelun ja perhehoidon välistä valta-asetelmaa kaikessa monimuotoisuudessaan. Kontrolli ja tuki tulivat esille myös kahdessa muussa aineistosta nousevasta diskurssista. Nimesin nämä diskurssit perheen rinnalla kulkijana-diskurssiksi sekä nimeämätön lastensuojelu-diskurssiksi. Perheen rinnalla kulkijana-diskurssissa korostui perhehoidon ja sosiaalityön välinen yhteistyö ja sen kautta tuen merkitys. Nimeämätön lastensuojelu-diskurssissa puolestaan tuli näkyviin vallankäyttö.
Asiasanat:lastensuojelu, perhehoito, diskurssianalyysi, julkinen valta
Tutkielma on sosiaalityön näkökulmasta ajankohtainen ja merkittävä. Perhehoitoa on toistaiseksi tutkittu varsin vähän. Tästä syystä, erityisesti perhehoitajien äänen tuominen yhteiskunnalliseen keskusteluun on tarpeellista. Tutkielmassa perhehoitajien ääni tulee kuuluviin edustuksellisen äänen kautta. Sillä, millaisen kuvan perhehoitajien edustuksellinen ääni välittää perhehoidon ja lastensuojelun välisestä suhteesta, on yhteiskunnallista merkitystä.
Tutkielman aineistona on 22 Perhehoito-lehteä vuosilta 2007-2011. Perhehoito-lehti on Perhehoitoliitto ry:n julkaisema lehti. Perhehoitoliitto on valtakunnallinen sijaisvanhempien ja perhehoitajien liitto. Perhehoito-lehti käsittelee ajankohtaisia perhehoitoon liittyviä teemoja. Sen lukijakuntana ovat ensisijaisesti perhehoitajat ja viranomaiset. Lehdessä julkaistuja kirjoituksia olen tarkastellut julkisen ja yksityisen välisen valta-asetelman kautta käyttäen diskurssianalyysia.
Aineistosta nousevat keskeiset diskurssit käsittelivät lastensuojelua perheen ulkopuolisena kontrolloijana sekä tuen mahdollistajana. Lastensuojelu paikantui perheen ulkopuoliseksi vieraaksi, joka tilanteesta riippuen oli ei-toivottu tai tervetullut. Julkisen vallan edustajana lastensuojelun viranomaisella oli valtansa vuoksi velvollisuus ja oikeus puuttua perheen yksityisyyteen. Kontrolloija-diskurssin vastadiskurssina oli tuen mahdollistaja-diskurssi, jossa lastensuojelun rooli näyttäytyi tuen eikä kontrollin kautta. Näiden kahden diskurssin vuoropuhelu kuvastaa hyvin lastensuojelun ja perhehoidon välistä valta-asetelmaa kaikessa monimuotoisuudessaan. Kontrolli ja tuki tulivat esille myös kahdessa muussa aineistosta nousevasta diskurssista. Nimesin nämä diskurssit perheen rinnalla kulkijana-diskurssiksi sekä nimeämätön lastensuojelu-diskurssiksi. Perheen rinnalla kulkijana-diskurssissa korostui perhehoidon ja sosiaalityön välinen yhteistyö ja sen kautta tuen merkitys. Nimeämätön lastensuojelu-diskurssissa puolestaan tuli näkyviin vallankäyttö.
Asiasanat:lastensuojelu, perhehoito, diskurssianalyysi, julkinen valta