Organisaation ketteryys
VALTASOLA, MARLEENA (2012)
2012
Hallintotiede - Administrative Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22432
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22432
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee ketteryyttä organisaation ja johtamisen kehittämisen suuntauksena. Ketteryys on etenkin ohjelmistojen kehityksessä ja toimitusketjujen tutkimuksessa sovellettu johtamisen suuntaus, jota on pyritty viime vuosina soveltamaan myös muilla toimialoilla ja sektoreilla. Tutkielmassa luodaan kirjallisuuskatsaukseen pohjautuva kokonaisnäkemys erityyppisten tutkimussuuntausten ketteryyden käsitteistä ja malli organisaation kokonaisuuden ketteryydelle olennaisimmista piirteistä.
Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu systeemiteoriaan ja kontingenssiteoriaan sekä muutoksen käsitteeseen organisaatiotutkimuksessa. Lähestymistapa on kartoittava ja kuvaileva. Päätutkimusongelmana on selvittää, kuinka pyrkimys organisatoriseen ketteryyteen vaikuttaa organisaation toiminnan eri osa-alueisiin ja niiden muodostamaan kokonaisuuteen. Tutkimus on toteutettu teoreettisena analyysina tarkastellen 29:ää erilaista ketteryyttä käsittelevää artikkelia, laajempaa tutkimusjulkaisua tai soveltavasta näkökulmasta kirjoitettua käsikirjaa. Teoksista on kartoitettu ketterää organisaatiota yleisellä tasolla kuvaavat ja määrittävät ominaisuudet välttäen esimerkiksi yksittäisiin toimialoihin sidottuja erityispiirteitä.
Keskeiset tutkimustulokset tarkastelevat ketteryyttä eri näkökulmista. Ensin esitellään organisatorisen ketteryyden käsitteen analyysi, jossa sovelletaan Sartorin käsiteanalyysin menetelmää. Ketteryyden määritelmä rakentuu kuudesta ketteryydelle välttämättömästä ja luonteenomaisesta ominaisuudesta. Ketteryyttä analysoidaan samalla myös suhteessa sille rinnakkaisiin käsitteisiin, esimerkiksi joustavuuteen, joka on potentiaalisesti arkikäytössä sekoitettavissa ketteryyden käsitteeseen. Toiseksi ketteryyttä verrataan sille läheisiin johtamissuuntauksiin ja tätä kautta tuodaan esiin ketteryyden kehittymiseen vaikuttaneita suuntauksia sekä ketteryyden omintakeisimmat, sen muista suuntauksista erottavat piirteet. Kolmanneksi ketteryyden ilmenemistä tarkastellaan yksityiskohtaisesti organisaation eri rakenneosissa. Näiden tarkastelujen pohjalta rakennetaan ketterän organisaation systeeminen kokonaismalli, jota myös verrataan tutkimuskirjallisuudessa esiintyneisiin malleihin. Malli pyrkii huomioimaan aiempaa tutkimusta kokonaisvaltaisemmin ketteryyden keskeisimmät ulottuvuudet organisaatiossa.
Asiasanat:Ketteryys, organisaatio, johtaminen, kontingenssiteoria
Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu systeemiteoriaan ja kontingenssiteoriaan sekä muutoksen käsitteeseen organisaatiotutkimuksessa. Lähestymistapa on kartoittava ja kuvaileva. Päätutkimusongelmana on selvittää, kuinka pyrkimys organisatoriseen ketteryyteen vaikuttaa organisaation toiminnan eri osa-alueisiin ja niiden muodostamaan kokonaisuuteen. Tutkimus on toteutettu teoreettisena analyysina tarkastellen 29:ää erilaista ketteryyttä käsittelevää artikkelia, laajempaa tutkimusjulkaisua tai soveltavasta näkökulmasta kirjoitettua käsikirjaa. Teoksista on kartoitettu ketterää organisaatiota yleisellä tasolla kuvaavat ja määrittävät ominaisuudet välttäen esimerkiksi yksittäisiin toimialoihin sidottuja erityispiirteitä.
Keskeiset tutkimustulokset tarkastelevat ketteryyttä eri näkökulmista. Ensin esitellään organisatorisen ketteryyden käsitteen analyysi, jossa sovelletaan Sartorin käsiteanalyysin menetelmää. Ketteryyden määritelmä rakentuu kuudesta ketteryydelle välttämättömästä ja luonteenomaisesta ominaisuudesta. Ketteryyttä analysoidaan samalla myös suhteessa sille rinnakkaisiin käsitteisiin, esimerkiksi joustavuuteen, joka on potentiaalisesti arkikäytössä sekoitettavissa ketteryyden käsitteeseen. Toiseksi ketteryyttä verrataan sille läheisiin johtamissuuntauksiin ja tätä kautta tuodaan esiin ketteryyden kehittymiseen vaikuttaneita suuntauksia sekä ketteryyden omintakeisimmat, sen muista suuntauksista erottavat piirteet. Kolmanneksi ketteryyden ilmenemistä tarkastellaan yksityiskohtaisesti organisaation eri rakenneosissa. Näiden tarkastelujen pohjalta rakennetaan ketterän organisaation systeeminen kokonaismalli, jota myös verrataan tutkimuskirjallisuudessa esiintyneisiin malleihin. Malli pyrkii huomioimaan aiempaa tutkimusta kokonaisvaltaisemmin ketteryyden keskeisimmät ulottuvuudet organisaatiossa.
Asiasanat:Ketteryys, organisaatio, johtaminen, kontingenssiteoria