Mikä motivoi liittoon?
TOLONEN, EMILIA (2012)
2012
Valtio-oppi - Political Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22422
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22422
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee ammattiliittojen jäsenrekrytointia. Tutkielmassa on pyritty selvittämään, minkälaisilla tekijöillä on merkitystä päätökseen liittyä tai olla liittymättä ammattiyhdistykseen tai -liittoon ja lopulta pyritty taustoittamaan ammattiyhdistyksen roolia suomalaisessa yhteiskunnassa ja työväestön keskuudessa.
Tutkielma on toteutettu tilastollista menetelmiä, kuten ristiintaulukointia, käyttäen. Aineistoja käytössä on ollut kaksi: Yhteiskuntatutkimus 2008 -aineisto ja tutkielmaa varten kerätty Mikä motivoi liittoon? -aineisto.
Ammattiyhdistysliike on osa kansalaisyhteiskuntaa, ei muusta yhteiskunnasta irrallinen toimija. Näin ollen sen toimintaan liittyvät muualta yhteiskunnasta tulevat syötteet. Ammattiyhdistysliikkeen jäsenrekrytointiin liittyy siis lukematon määrä muita tekijöitä, arvovalintoja, toiveita, tavoitteita ja myös asenteita. Tutkielman tavoitteena oli kartoittaa näiden tekijöiden vaikutusta jäsenyyspäätökseen.
Tutkielman tärkein johtopäätös on se, että ammattiyhdistysliikkeeseen liittymiseen ja siellä aktiivisesti toimimiseen liittyvät tekijät eivät enää edusta pelkästään yhteisöllistä työläisajattelua, vaan omat edut ovat muuttuneet tärkeimmäksi tekijäksi, joilla selitetään sekä aktiivisuutta, että jäsenyyttä ylipäätään. Tämän kaltainen asetelma muuttaa jäsensuhdetta enemmän asiakassuhteen kaltaiseksi. Myös ammattiyhdistyksen toimintatavat voidaan asettaa kyseenalaisiksi ja pitää niitä vanhentuneina.
Tutkielman tuloksista on myös huomattavissa tärkeimmiksi mainittujen syiden jakaantuvan luokittain. Korkeasti koulutetut ja parempituloiset ovat toiminnassa mukana useammin yhteiskunnallisista tai aatteellisista syistä. Tuloksista käy myös ilmi, että politiikasta kiinnostuneet henkilöt olivat myös muita useammin mukana ammattiyhdistyksen tai -järjestön toiminnassa.
Asiasanat:Ammattiliitto, ammattiyhdistys, jäsenhankinta, sitoutuminen
Tutkielma on toteutettu tilastollista menetelmiä, kuten ristiintaulukointia, käyttäen. Aineistoja käytössä on ollut kaksi: Yhteiskuntatutkimus 2008 -aineisto ja tutkielmaa varten kerätty Mikä motivoi liittoon? -aineisto.
Ammattiyhdistysliike on osa kansalaisyhteiskuntaa, ei muusta yhteiskunnasta irrallinen toimija. Näin ollen sen toimintaan liittyvät muualta yhteiskunnasta tulevat syötteet. Ammattiyhdistysliikkeen jäsenrekrytointiin liittyy siis lukematon määrä muita tekijöitä, arvovalintoja, toiveita, tavoitteita ja myös asenteita. Tutkielman tavoitteena oli kartoittaa näiden tekijöiden vaikutusta jäsenyyspäätökseen.
Tutkielman tärkein johtopäätös on se, että ammattiyhdistysliikkeeseen liittymiseen ja siellä aktiivisesti toimimiseen liittyvät tekijät eivät enää edusta pelkästään yhteisöllistä työläisajattelua, vaan omat edut ovat muuttuneet tärkeimmäksi tekijäksi, joilla selitetään sekä aktiivisuutta, että jäsenyyttä ylipäätään. Tämän kaltainen asetelma muuttaa jäsensuhdetta enemmän asiakassuhteen kaltaiseksi. Myös ammattiyhdistyksen toimintatavat voidaan asettaa kyseenalaisiksi ja pitää niitä vanhentuneina.
Tutkielman tuloksista on myös huomattavissa tärkeimmiksi mainittujen syiden jakaantuvan luokittain. Korkeasti koulutetut ja parempituloiset ovat toiminnassa mukana useammin yhteiskunnallisista tai aatteellisista syistä. Tuloksista käy myös ilmi, että politiikasta kiinnostuneet henkilöt olivat myös muita useammin mukana ammattiyhdistyksen tai -järjestön toiminnassa.
Asiasanat:Ammattiliitto, ammattiyhdistys, jäsenhankinta, sitoutuminen