Moniammatillinen oppilashuoltotyö kaikkien etuna

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Tampereen alueen koulujen henkilöstön ja tarkemmin ottaen oppilashuoltoryhmissä toimivien työntekijöiden käsityksiä oppilashuollosta ja moniammatillisesta yhteistyöstä. Tutkimuksessa mielenkiinto kohdistui siihen, mitkä asiat nähdään oppilashuoltoa edistävinä ja mitkä sitä vaikeuttavina tekijöinä, sekä siihen millaisia vaikutuksia oppilashuoltotyöllä nähdään olevan. Tämän lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia miten aineisto noudattelee Koskelan tutkimustuloksena muodostamaa oppilashuollon typologiaa eli mallia oppilashuollon kentästä.

Tutkimuksen aineistona on käytetty Tampereen alueelta kerätyn Koulun turvallisuus -aineiston vapaapalauteosiota kahdesta eri kysymyksestä. Avoimeen kysymykseen oppilashuollosta vastasi 133 oppilashuoltoryhmän jäsentä ja kysymykseen moniammatillisuudesta 138 oppilashuoltoryhmän jäsentä. Aineisto on kerätty Tampereen alueelta keväällä 2011 perusopetuksen tilaajan ja tuottajan toimeksiannosta.

Tutkimuksen analyysiosio tehtiin hermeneuttis-fenomenologisen perinteen mukaisesti teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Taustateoriana tutkimuksessa käytettiin Koskelan väitöskirjassaan saamia tuloksia ja erityisesti hänen kehittämäänsä typologiaa eli kokonaismallia oppilashuollon kentästä. Käytännössä typologiaa käytettiin alustana, johon yksittäiset aineiston osat sijoitettiin ja samalla havainnoitiin, miten aineisto sopii typologiaan. Nelikenttäjakoon sijoituksen jälkeen, tutkittiin jokaisen kentän sisällä olevia yksilövastauksia muodostaen niistä ryhmiä vastauksissa käsiteltyjen teemojen perusteella. Näistä alaluokista ja niistä muodostuneista kategorioista muodostui lopulta moniammatillisen oppilashuollon kokonaiskuva, jonka pohjalta vastattiin asetettuihin tutkimuskysymyksiin.

Tutkimustuloksina havaittiin moniammatillisen oppilashuollon olevan oppilaan kasvua tukeva, oppilaan etu ja oppilaan hyvinvointia edistävä toimintatapa. Vaikka moniammatillisen oppilashuollon pääkohteena on oppilas, yhteisön kiinnostuksen ollessa vahvasti oppilashuoltotyössä, sen vaikutukset heijastuvat myös opettajan tekemään työhön. Opettajan saadessa moniammatillisen oppilashuoltoryhmän tukea ja apua haastavien oppilaiden kanssa, koetaan sen olevan opettajan taakkaa keventävää, opettajan omaa työtä tukevaa, voimavara sekä työssä jaksamista lisäävä tekijä.

Ongelmat yhteistyössä näyttäytyivät erityisesti resurssien ja tiedonkulun ongelmina. Oppilashuollollisten toimintojen ja henkilöstön tulisi olla kiinteässä yhteydessä koulun muuhun arkeen. Koulun tasolla olisikin tärkeää huolehtia moniammatillisen oppilashuoltotyölle luotavista rakenteista. Vastaajat kaipasivat kouluihin myös enemmän moniammatillisen oppilashuollontyöntekijöitä. Tiedonkulun ongelmat ilmenivät vastauksissa vastavuoroisen tiedonvälityksessä hankaluuksina. Tiedonkulun kuvailtiin kulkevan opettajalta oppilashuoltoryhmälle, mutta toisinpäin sen ei koettu toimivan. Tiedonkulun ongelma voidaan nähdä syntyvän siitä syystä, että eri oppilashuoltoryhmän ammattilaisia velvoittavat eri lait. Tähän ongelmaan on pyritty vaikuttamaan vuonna 2010 uudistetussa perusopetuslaissa, jossa oppilashuollollista tiedonkulkua ja salassapitosäädöksiä selkeytetään.

Toimivaa yhteistyötä, vastavuoroisuutta ja informaation saamista pohdittiin tutkimuksessa myös sosiaalisen pääoman näkökulmasta. Käsitteen avulla pystyttiin analysoimaan vastauksissa nousseita epäkohtia sekä toimivan yhteistyön perustaa.

Asiasanat:moniammatillisuus, oppilashuolto, sosiaalinen pääoma