Euroopan unioni ulkopoliittisena toimijana: Tapaus Georgian sota 2008
HEIKKINEN, LAURI (2012)
2012
Valtio-oppi - Political Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22416
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22416
Tiivistelmä
Arvioin tässä työssä Euroopan unionin toimintaa Georgian sodan yhteydessä vuonna 2008. Se käsittelee kysymystä, jonka voi jakaa kolmeen osaan. Ensinnä EU:n periaatteiden, arvojen ja sääntöjen asema; miten ne näkyvät tai soveltuvat Georgian sodan tapauksessa? Toiseksi kiinnostuksen kohteena ovat EU:n motiivit ja toiminnan tehokkuus. Tämän voi tiivistää kysymykseen; miksi EU tekee, mitä se tekee, millä keinoin ja millä tuloksin? Kolmanneksi haluan koetella teoreettista ikuisuuskysymystä siitä, mikä EU ulkopoliittisesti oikeastaan on? Onko sen ulkopolitiikan toiminnassa kyse siviilivallan, suurvallan vai kenties federaation tyyppisestä toiminnasta?
Tutkimukseni on teoriajohtoinen tapaustutkimus, jonka pohjalta arvioin EU:n toimintaa ja roolia kriisissä. Tutkimuksen teoreettinen näkökulma muodostuu kansainvälisten suhteiden suuren debatin, eli realistisen ja idealistisen näkemyksen varaan. Tutkimusaineisto koostuu eri maiden tiedotusvälineiden tuottamasta materiaalista, tutkimuslaitosten materiaalista ja EU:n toimijoiden kannanotoista sekä raporteista. Mukana on lisäksi aineistoa EU:n tilaamasta ja rahoittamasta puolueettoman työryhmän Georgia-raportista (2009) sekä muiden tapahtumia läheltä seuranneiden tahojen näkemyksiä.
Tutkielman merkittävimpänä tuloksena on, että EU pyrkii virallisesti olemaan uudenlainen (idealistinen) toimija, mutta käytännössä Venäjän suhteen tämä ei ole ollut tehokas tapa toimia. EU ei ollut täysin kykenevä puolustamaan niitä perimmäisiä arvoja, joille sen ulkopolitiikan identiteetti virallisesti perustuu. Toisaalta oli myös havaittavissa selvästi EU:n todellisen kapasiteetin ja sille asetettujen odotusten välinen kuilu. EU sai konkreettisena tuloksena rauhansopimuksen konfliktialueelle, mutta sen toimeen pano sekä kriisin jälkeinen diplomatia ovat ongelmissa. Jäätynyt konflikti alueella ei ole ohi, ja unioni on sitoutunut olemaan sen pääasiallinen välittäjä.
Asiasanat:Euroopan unioni, Ulko- ja turvallisuuspolitiikka, Georgian sota
Tutkimukseni on teoriajohtoinen tapaustutkimus, jonka pohjalta arvioin EU:n toimintaa ja roolia kriisissä. Tutkimuksen teoreettinen näkökulma muodostuu kansainvälisten suhteiden suuren debatin, eli realistisen ja idealistisen näkemyksen varaan. Tutkimusaineisto koostuu eri maiden tiedotusvälineiden tuottamasta materiaalista, tutkimuslaitosten materiaalista ja EU:n toimijoiden kannanotoista sekä raporteista. Mukana on lisäksi aineistoa EU:n tilaamasta ja rahoittamasta puolueettoman työryhmän Georgia-raportista (2009) sekä muiden tapahtumia läheltä seuranneiden tahojen näkemyksiä.
Tutkielman merkittävimpänä tuloksena on, että EU pyrkii virallisesti olemaan uudenlainen (idealistinen) toimija, mutta käytännössä Venäjän suhteen tämä ei ole ollut tehokas tapa toimia. EU ei ollut täysin kykenevä puolustamaan niitä perimmäisiä arvoja, joille sen ulkopolitiikan identiteetti virallisesti perustuu. Toisaalta oli myös havaittavissa selvästi EU:n todellisen kapasiteetin ja sille asetettujen odotusten välinen kuilu. EU sai konkreettisena tuloksena rauhansopimuksen konfliktialueelle, mutta sen toimeen pano sekä kriisin jälkeinen diplomatia ovat ongelmissa. Jäätynyt konflikti alueella ei ole ohi, ja unioni on sitoutunut olemaan sen pääasiallinen välittäjä.
Asiasanat:Euroopan unioni, Ulko- ja turvallisuuspolitiikka, Georgian sota