SUOMEN METALLITEOLLISUUDEN KEHITYS 1918-1939 - Tarkastelua tilastojen valossa
UOTILA, ANTTI (2012)
2012
Historia - History
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22411
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22411
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa käsittelen Suomen metalliteollisuuden kehitystä vuosina 1918-1939. Metalliteollisuudella on pitkä historia Suomessa ja sen katsotaan olleen ensimmäinen teollisuuden muoto Suomessa. Suomen muuttuminen Venäjän autonomisesta osasta itsenäiseksi maaksi muutti maamme metalliteollisuuden toimintaedellytyksiä. Suomi kykeni aiempaa itsenäisemmin vaikuttamaan teollisuuden toimintaedellytyksiin esimerkiksi tullipolitiikalla. Aikakausi 1918-1939 alkoi ja päättyi poliittisiin kriiseihin, mutta silti suurin vaikutus teollisuudelle oli 1930-luvun maailmanlaajuisella lamalla.
Pro gradu -tutkielmassani pyrin selvittämään kuinka metalliteollisuus kehittyi tarkastelujakson aikana. Tarkastelen kehitystä tuotannon arvon, työntekijöiden ja yritysten määrän, palkkatason ja ulkomaankaupan näkökulmista. Vertailen metalliteollisuuden eri haarojen kehitystä toisiinsa, metalliteollisuuden yleiseen kehitykseen ja koko suomalaisen teollisuuden kehitykseen. Tutkielmani perustuu tilastollisen aineiston analysointiin. Tilastot olen purkanut luettavampaan muotoon ja laatinut runsaasti erilaisia taulukoita ja kuvioita aineistosta sitä selventääkseni.
Tarkastelujaksolla 1918-1939 metalliteollisuus kehittyi voimakkaammin kuin teollisuus Suomessa yleisesti. Ripeintä kasvu oli etenkin 1930-luvun laman jälkeen. Metalliteollisuuden osuus Suomen teollisesta tuotannosta oli suurimmillaan vuonna 1939. Keskeisin metalliteollisuuden haaroista oli konepajateollisuus. Sen osuus metalliteollisuuden tuotannosta oli suurin ja sillä oli huomattava merkitys ajatellen myös Suomen koko teollista tuotantoa. Konepajateollisuudessa myös työskenteli eniten ihmisiä metalliteollisuuden eri haaroista. Tämän haaran merkitys ilmenee myös palkkatasolla, sillä konepajateollisuudessa maksettiin korkeampia palkkoja kuin muilla metalliteollisuuden haaroilla. Koko metalliteollisuuden palkkataso oli korkeampi kuin teollisuudessa keskimäärin. Konepajateollisuus toimi pääasiassa kotimarkkinoiden varassa, sillä viennillä mitaten metallien jalostuslaitosten rooli oli merkittävämpi. Metallien jalostuslaitokset olivatkin tarkastelujakson aikana toiseksi tärkein metalliteollisuuden haara. Sen tuotanto oli toiseksi suurinta ja se myös työllisti toiseksi eniten ihmisiä metalliteollisuuden haaroista.
Metalliteollisuuden kahden muun haaran merkitys oli huomattavasti vähäisempi. Hienomman konepajateollisuuden sekä malminnoston ja rikastamisen kohdalla prosentuaaliset muutokset olivat suurempia kuin kahden aiemmin mainitun haaran kohdalla. Tämä johtui osin alhaisesta lähtötasosta, mutta suuri merkitys oli myös näiden metalliteollisuuden haarojen kehityksellä.
Metalliteollisuus kehittyi voimakkaasti ajanjaksolla 1918-1939. Metalliteollisuuden roolin nousu aiempaa tärkeämmäksi osaksi Suomen metalliteollisuutta kiihtyi kohti 1930-luvun loppua. Suomen sotatalous syksystä 1939 eteenpäin perustui osin metalliteollisuuden voimakkaaseen kasvuun 1930-luvun lopussa.
Asiasanat:Metalliteollisuus, konepajateollisuus, 1930-luvun lama, tilastot, palkat
Pro gradu -tutkielmassani pyrin selvittämään kuinka metalliteollisuus kehittyi tarkastelujakson aikana. Tarkastelen kehitystä tuotannon arvon, työntekijöiden ja yritysten määrän, palkkatason ja ulkomaankaupan näkökulmista. Vertailen metalliteollisuuden eri haarojen kehitystä toisiinsa, metalliteollisuuden yleiseen kehitykseen ja koko suomalaisen teollisuuden kehitykseen. Tutkielmani perustuu tilastollisen aineiston analysointiin. Tilastot olen purkanut luettavampaan muotoon ja laatinut runsaasti erilaisia taulukoita ja kuvioita aineistosta sitä selventääkseni.
Tarkastelujaksolla 1918-1939 metalliteollisuus kehittyi voimakkaammin kuin teollisuus Suomessa yleisesti. Ripeintä kasvu oli etenkin 1930-luvun laman jälkeen. Metalliteollisuuden osuus Suomen teollisesta tuotannosta oli suurimmillaan vuonna 1939. Keskeisin metalliteollisuuden haaroista oli konepajateollisuus. Sen osuus metalliteollisuuden tuotannosta oli suurin ja sillä oli huomattava merkitys ajatellen myös Suomen koko teollista tuotantoa. Konepajateollisuudessa myös työskenteli eniten ihmisiä metalliteollisuuden eri haaroista. Tämän haaran merkitys ilmenee myös palkkatasolla, sillä konepajateollisuudessa maksettiin korkeampia palkkoja kuin muilla metalliteollisuuden haaroilla. Koko metalliteollisuuden palkkataso oli korkeampi kuin teollisuudessa keskimäärin. Konepajateollisuus toimi pääasiassa kotimarkkinoiden varassa, sillä viennillä mitaten metallien jalostuslaitosten rooli oli merkittävämpi. Metallien jalostuslaitokset olivatkin tarkastelujakson aikana toiseksi tärkein metalliteollisuuden haara. Sen tuotanto oli toiseksi suurinta ja se myös työllisti toiseksi eniten ihmisiä metalliteollisuuden haaroista.
Metalliteollisuuden kahden muun haaran merkitys oli huomattavasti vähäisempi. Hienomman konepajateollisuuden sekä malminnoston ja rikastamisen kohdalla prosentuaaliset muutokset olivat suurempia kuin kahden aiemmin mainitun haaran kohdalla. Tämä johtui osin alhaisesta lähtötasosta, mutta suuri merkitys oli myös näiden metalliteollisuuden haarojen kehityksellä.
Metalliteollisuus kehittyi voimakkaasti ajanjaksolla 1918-1939. Metalliteollisuuden roolin nousu aiempaa tärkeämmäksi osaksi Suomen metalliteollisuutta kiihtyi kohti 1930-luvun loppua. Suomen sotatalous syksystä 1939 eteenpäin perustui osin metalliteollisuuden voimakkaaseen kasvuun 1930-luvun lopussa.
Asiasanat:Metalliteollisuus, konepajateollisuus, 1930-luvun lama, tilastot, palkat