Att lära sig skriva och tala på svenska. Skriftliga och muntliga språkfärdigheter i svenskan hos finskspråkiga högstadieelever
SEPPÄLÄ, JUTTA; VESANEN, MAIJA (2012)
2012
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22409
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22409
Tiivistelmä
Käsittelemme pro gradu -tutkielmassamme suomenkielisten yläkoululaisten ruotsin kielen kirjallista ja suullista kielitaitoa. Tutkimusaineiston muodostavat 12 oppilaan kaksi kirjoitustehtävää sekä kaksi videoitua suullista testiä. Tutkimuksemme tarkoituksena on analysoida oppilaiden kirjallista ja suullista kielitaitoa laajasti eri näkökulmista. Aineiston pohjalta tarkastelemme oppilaiden kielen laajuutta ja oikeellisuutta. Lisäksi analysoimme tekijöitä, jotka häiritsevät lukemista sekä tekijöitä, jotka häiritsevät puheen sujuvuutta. Tutkimme myös piirteitä, jotka eivät ole sidoksissa ainoastaan ruotsin kieleen. Lopuksi otamme selvää, kuinka oppilaat käyttävät kommunikaatiostrategioita.
Teoriapohjan tutkimuksellemme luo Eurooppalainen viitekehys ja sen näkemys kommunikatiivisesta kompetenssista. Teoriaosuudessa käsittelemme myös kirjallisen ja suullisen kommunikaation erityispiirteitä ja vieraan kielen oppimista. Tutkimuksemme empiirisessä osiossa käsittelemme tutkimuskysymyksiämme sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Analyysimme etenee systemaattisesti: käsittelemme ensin kirjallisen kielitaidon, sen jälkeen suullisen kielitaidon ja lopuksi pohdimme saamiamme tuloksia.
Tutkimuksemme osoittaa, että oppilaat hallitsevat kirjallisen kielitaidon osa-alueet kokonaisuudessaan hyvin ja että erot ovat yksilöllisiä. Oppilaiden suullisen kielitaidon osalta havaitsimme, että ruotsin ääntäminen tuottaa suurimmalle osalle vaikeuksia. Muiden suullisen kielitaidon osa-alueiden kohdalla huomasimme ainoastaan yksilöllisiä eroja. Kommunikaatiostrategioiden osalta voimme todeta, että oppilaat eivät tukeudu ongelmatilanteissa ruotsin kieleen vaan hyödyntävät ennemmin muita kieliä. Vaikka suullisen kielitaidon merkitystä korostetaan nykyään opetussuunnitelmassa, tutkimuksemme osoittaa, että käytännön opetustyössä siihen tulisi kiinnittää enemmän huomiota.
Asiasanat:kommunikativ kompetens, skriftlig språkfärdighet, muntlig språkfärdighet, främmandespråksinlärning
Teoriapohjan tutkimuksellemme luo Eurooppalainen viitekehys ja sen näkemys kommunikatiivisesta kompetenssista. Teoriaosuudessa käsittelemme myös kirjallisen ja suullisen kommunikaation erityispiirteitä ja vieraan kielen oppimista. Tutkimuksemme empiirisessä osiossa käsittelemme tutkimuskysymyksiämme sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Analyysimme etenee systemaattisesti: käsittelemme ensin kirjallisen kielitaidon, sen jälkeen suullisen kielitaidon ja lopuksi pohdimme saamiamme tuloksia.
Tutkimuksemme osoittaa, että oppilaat hallitsevat kirjallisen kielitaidon osa-alueet kokonaisuudessaan hyvin ja että erot ovat yksilöllisiä. Oppilaiden suullisen kielitaidon osalta havaitsimme, että ruotsin ääntäminen tuottaa suurimmalle osalle vaikeuksia. Muiden suullisen kielitaidon osa-alueiden kohdalla huomasimme ainoastaan yksilöllisiä eroja. Kommunikaatiostrategioiden osalta voimme todeta, että oppilaat eivät tukeudu ongelmatilanteissa ruotsin kieleen vaan hyödyntävät ennemmin muita kieliä. Vaikka suullisen kielitaidon merkitystä korostetaan nykyään opetussuunnitelmassa, tutkimuksemme osoittaa, että käytännön opetustyössä siihen tulisi kiinnittää enemmän huomiota.
Asiasanat:kommunikativ kompetens, skriftlig språkfärdighet, muntlig språkfärdighet, främmandespråksinlärning