Sukupuoli tulemisena ja tekemisenä - fenomenologisen ja performatiivisen sukupuolikäsityksen vertailua
VUOLLET, CARITA (2012)
2012
Filosofia - Philosophy
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22407
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22407
Tiivistelmä
Tässä työssä tarkastelun alla ovat fenomenologinen näkemys sukupuolesta tyylinä, jota Sara Heinämaa on kehittänyt Maurice Merleau-Pontyn, Simone de Beauvoirin ja Luce Irigarayn tutkimusten kautta, sekä Judith Butlerin luoma performatiivinen sukupuoliteoria. Vertaan näitä kahta sukupuolikäsitystä toisiinsa ja etsin eroja sekä yhtäläisyyksiä käsitysten välillä. Fenomenologisessa tarkastelussa sukupuoli hahmottuu tulemisena ja Butlerin käsittelyssä tekemisenä. Arvioin erityisesti näiden kahden käsitteen merkitystä.
Fenomenologinen lähestymistapa kulminoituu kysymykseen eletystä ruumiista ja sen kytkeytymisestä maailmaan. Tämä keskustelu lähtee liikkeelle Edmund Husserlin kirjoituksista. Tuon työssä esiin, miten eletyn ruumiin idea kulkee Husserlin huomioista Merleau-Pontyn ajatteluun sekä sieltä kautta Beauvoirin sekä Irigarayn sukupuolikeskusteluihin. Sukupuoli näyttäytyy tästä näkökulmasta olemisen tai toiminnan tyylinä ja sitä voidaan lähestyä vain kokonaisuuden kautta. Judith Butlerin tutkimus sukupuolesta on luonteeltaan genealogista ja nivoutuu eritoten Michel Foucault'n työhön. Butler kiinnittää huomion rakenteisiin, jotka luovat käsityksen pysyvästä sukupuolesta. Sukupuoli muodostuu Butlerin mukaan performatiivisesti toistamalla tiettyjä vakiintuneita eleitä ja tekoja.
Tämä tutkielma osoittaa erot näiden kahden sukupuolikäsityksen välillä hämäriksi. Molemmat teoriasuunnat arvioivat sukupuolta tekojen kautta. Erot nousevat esiin suhtautumisessa teon toimijaan. Ruumiinfenomenologinen näkökulma lähtee liikkeelle kokemuksen virrasta ja sen kietoutumisesta maailmaan. Butler taas luonnehtii omaa teoriaansa subjektifilosofialle vastakkaiseksi. Näiden erojen selkeyttämiseksi vertaan fenomenologista sukupuolikäsitystä adverbiin ja Butlerin näkemystä verbiin.
Asiasanat:Fenomenologia, Sara Heinämaa, Maurice Merleau-Ponty, Simone de Beauvoir, Luce Irigaray, eletty ruumis, genealogia, Judith Butler, subjekti, sukupuoli
Fenomenologinen lähestymistapa kulminoituu kysymykseen eletystä ruumiista ja sen kytkeytymisestä maailmaan. Tämä keskustelu lähtee liikkeelle Edmund Husserlin kirjoituksista. Tuon työssä esiin, miten eletyn ruumiin idea kulkee Husserlin huomioista Merleau-Pontyn ajatteluun sekä sieltä kautta Beauvoirin sekä Irigarayn sukupuolikeskusteluihin. Sukupuoli näyttäytyy tästä näkökulmasta olemisen tai toiminnan tyylinä ja sitä voidaan lähestyä vain kokonaisuuden kautta. Judith Butlerin tutkimus sukupuolesta on luonteeltaan genealogista ja nivoutuu eritoten Michel Foucault'n työhön. Butler kiinnittää huomion rakenteisiin, jotka luovat käsityksen pysyvästä sukupuolesta. Sukupuoli muodostuu Butlerin mukaan performatiivisesti toistamalla tiettyjä vakiintuneita eleitä ja tekoja.
Tämä tutkielma osoittaa erot näiden kahden sukupuolikäsityksen välillä hämäriksi. Molemmat teoriasuunnat arvioivat sukupuolta tekojen kautta. Erot nousevat esiin suhtautumisessa teon toimijaan. Ruumiinfenomenologinen näkökulma lähtee liikkeelle kokemuksen virrasta ja sen kietoutumisesta maailmaan. Butler taas luonnehtii omaa teoriaansa subjektifilosofialle vastakkaiseksi. Näiden erojen selkeyttämiseksi vertaan fenomenologista sukupuolikäsitystä adverbiin ja Butlerin näkemystä verbiin.
Asiasanat:Fenomenologia, Sara Heinämaa, Maurice Merleau-Ponty, Simone de Beauvoir, Luce Irigaray, eletty ruumis, genealogia, Judith Butler, subjekti, sukupuoli