Työssäoppimisen merkitys työpaikkaohjaajan arvioimana
JANSSON, MINNA (2012)
2012
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22402
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22402
Tiivistelmä
Opetushallituksen (1998, 8) mukaan työssäoppiminen on koulutusmuoto, joka nimensä mukaisesti korostaa oppimista tekemällä. Kulmalan (1998, 12) mukaan työssäoppiminen on osaamiseen ja kokemukseen perustuvaa aidossa toimintaympäristössä tapahtuvaa oppimista. Kulmala näkee työssäoppimisen myös henkilöstön kehittämismenetelmänä, jossa työntekijä ohjataan tarkoituksellisesti sellaisiin uusiin tehtäviin, joihin perehtyminen ja joiden suorittaminen kehittää häntä.
Wesselink, Lanss, Mulder ja Biemans (2003) määrittelevät kompetenssiperusteisen opetuksen koulutuksena, joka luo opiskelijoille ja ammatissa toimiville mahdollisuuksia hyödyntää omia kokemuksiaan aidoissa oppimisympäristöissä ja siten kehittää työelämässä tarvittavia ammatillisia valmiuksia.
Tässä työssä tarkastellaan työpaikkaohjaajien näkökulmasta työssäoppimista, miten he kokevat työssäoppimisen ja mitä etuja he siinä näkevät. Tämä laadullinen ja kuvaileva tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna kahdessa ravitsemisalan yrityksessä haastattelemalla työpaikkaohjaajakoulutuksen saaneita ja kokeneita työpaikkaohjaajia.
Tutkimuksessa selvisi, että työssäoppiminen kehittää paitsi opiskelijoiden, mutta myös työpaikkaohjaajien ammattitaitoa. Opiskelijat pääsevät mukaan oikeisiin, aitoihin työtehtäviin ja näkevät, minkälaista ammattitaitoa ja osaamista työelämä heiltä vaatii. Työelämän ja oppilaitoksen yhteydet ja verkottuminen paranevat, ja valmistuvien opiskelijoiden työllistyminen helpottuu. Työelämällä on mahdollisuus vaikuttaa ammatillisen koulutuksen sisältöihin ja tavoitteisiin.
Tutkimuksen mukaan työssäoppiminen voitaisiin nähdä mahdollisuutena kouluttaa yritykselle sen tarvitsemia tulevia työntekijöitä sekä kehittää koko organisaatiota. Motivoituneet ja oppimishaluiset ja -kykyiset työssäoppijat työllistyvät usein aikaisempiin työssäoppimispaikkoihinsa. Yritysten kannattaakin entistä enemmän panostaa työssäoppijoidensa ohjaukseen, koska ammattitaitoisista työntekijöistä käydään kovaa kilpailua yritysten välillä.
Tutkimuksessa ilmeni myös, että työssäoppiminen laajentaa molempien osapuolien, koulutuksen ja työelämän, ammattitaidon ja osaamisen kasvumahdollisuuksia. Työssäoppimisjaksojen pidentyessä opiskelijat saavat paremman ammattitaidon ja valmiudet työelämään. Työelämä voi vaikuttaa työssäoppimisen kautta tulevaan ammattikuntaansa ja kouluttaa työntekijöitä omiin tarpeisiinsa. Samalla myös oma osaaminen päivittyy oppilaitoksessa tarjottavan uuden osaamisen tasolle.
Asiasanat:Työssäoppiminen, kokemuksellinen oppiminen, ammattitaito, hiljainen tieto, työpaikkaohjaaja
Wesselink, Lanss, Mulder ja Biemans (2003) määrittelevät kompetenssiperusteisen opetuksen koulutuksena, joka luo opiskelijoille ja ammatissa toimiville mahdollisuuksia hyödyntää omia kokemuksiaan aidoissa oppimisympäristöissä ja siten kehittää työelämässä tarvittavia ammatillisia valmiuksia.
Tässä työssä tarkastellaan työpaikkaohjaajien näkökulmasta työssäoppimista, miten he kokevat työssäoppimisen ja mitä etuja he siinä näkevät. Tämä laadullinen ja kuvaileva tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna kahdessa ravitsemisalan yrityksessä haastattelemalla työpaikkaohjaajakoulutuksen saaneita ja kokeneita työpaikkaohjaajia.
Tutkimuksessa selvisi, että työssäoppiminen kehittää paitsi opiskelijoiden, mutta myös työpaikkaohjaajien ammattitaitoa. Opiskelijat pääsevät mukaan oikeisiin, aitoihin työtehtäviin ja näkevät, minkälaista ammattitaitoa ja osaamista työelämä heiltä vaatii. Työelämän ja oppilaitoksen yhteydet ja verkottuminen paranevat, ja valmistuvien opiskelijoiden työllistyminen helpottuu. Työelämällä on mahdollisuus vaikuttaa ammatillisen koulutuksen sisältöihin ja tavoitteisiin.
Tutkimuksen mukaan työssäoppiminen voitaisiin nähdä mahdollisuutena kouluttaa yritykselle sen tarvitsemia tulevia työntekijöitä sekä kehittää koko organisaatiota. Motivoituneet ja oppimishaluiset ja -kykyiset työssäoppijat työllistyvät usein aikaisempiin työssäoppimispaikkoihinsa. Yritysten kannattaakin entistä enemmän panostaa työssäoppijoidensa ohjaukseen, koska ammattitaitoisista työntekijöistä käydään kovaa kilpailua yritysten välillä.
Tutkimuksessa ilmeni myös, että työssäoppiminen laajentaa molempien osapuolien, koulutuksen ja työelämän, ammattitaidon ja osaamisen kasvumahdollisuuksia. Työssäoppimisjaksojen pidentyessä opiskelijat saavat paremman ammattitaidon ja valmiudet työelämään. Työelämä voi vaikuttaa työssäoppimisen kautta tulevaan ammattikuntaansa ja kouluttaa työntekijöitä omiin tarpeisiinsa. Samalla myös oma osaaminen päivittyy oppilaitoksessa tarjottavan uuden osaamisen tasolle.
Asiasanat:Työssäoppiminen, kokemuksellinen oppiminen, ammattitaito, hiljainen tieto, työpaikkaohjaaja