"Viimein tuli Fidel, ja kävi käsky armoton..." Satiiri Zoé Valdésin teoksessa Te di la vida entera
KORTENIEMI, RIINA-KAISA (2012)
2012
Yleinen kirjallisuustiede - Comparative Literature
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22398
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22398
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on satiiri kuubalaissyntyisen Zoé Valdésin (1959) romaanissa Te di la vida entera (1996), joka on suomennettu nimellä Nainen ja dollari (2000). Romaani kertoo Cuca Martínez -nimisen naisen elämäntarinan. Tarina alkaa 1930-luvulta ja päättyy 1990-luvulle Neuvostoliiton romahtamisen jälkeiseen Kuubaan. Romaani on runsas ja piikikäs satiiri, jonka kohteeksi joutuvat monenlaiset ilmiöt. Romaanissa satirisoidaan Kuuban sosialistista vallankumousta, mutta kritiikiltä ei säästy myöskään kapitalismi – eikä juuri mikään muukaan -ismi. Sosialistinen Kuuba kuvataan synkkänä diktatuurina, jota hallitsee häikäilemätön presidentti XXL, jolla viitataan suoraan Kuuban entiseen presidenttiin Fidel Castroon. Zoé Valdésin teoksia ei ole otettu kirjailijan synnyinmaassa kevyesti. Valdés elää nykyään Pariisissa, eikä paluu Kuubaan ole mahdollinen.
Tässä työssä satiiria lähestytään kolmesta eri näkökulmasta. Analyysin on tarkoitus kattaa kohdeteoksen satiiri kokonaisuudessaan. Tutkimus etenee pienemmästä suurempaa kohti, toisin sanoen rakenteen tasolta, teemojen kautta kontekstiin. Rakenteiden tutkimisessa työkaluna toimii klassinen kertomuksen teoria, jota tutkielmassa edustavat Chatman, Booth, Bal ja Genette. Toisessa luvussa tutkitaan romaanin satiirin keskeisiä teemoja. Lähteinä on satiirin klassikoita, kuten Bloom & Bloom ja Test. Uudempaa satiirin tutkimusta edustaa Sari Kivistö, Weisenburger ja Quintero. Teemojen lisäksi tutkimuksen kohteena on kohdeteoksen groteskisuus, joka esitetään satiirin keinona. Viimeisessä luvussa romaania käsitellään postmodernistisessa kontekstissa. Postmodernismin teoriassa nojaudutaan etenkin Hassanin, McHalen, Saariluoman ja Hallilan teoksiin.
Romaanin satiirin lisäksi tarkoitus on tuoda esiin kuubalaista kirjallisuutta, joka on edelleen maassamme marginaalista. Tämän takia tutkielmassa vahvana juonteena kulkee intertekstuaalisuuden käsite. Sen avulla päästään käsiksi kohderomaanin lukuisiin viittauskohteisiin, joista tärkein on kuubalaisen Guillermo Cabrera Infanten romaani Tres tristes tigres (1967). Kyseiseen teokseen viitataan tutkielman kohdeteoksessa monella eri tasolla.
Tiivistettynä työn tarkoitus on selvittää miten romaanin satiiri rakentuu, minkälaisia teemoja siinä satirisoidaan, sekä lopulta, miten kohdeteos peilautuu oman aikansa ja kulttuurikontekstinsa kirjallisuutta vasten.
Asiasanat:groteski, Guillermo Cabrera Infante, Havanna, Hutcheon, intertekstuaalisuus, kertomuksen teoria, Kuuba, kuubalainen kirjallisuus, postmoderni, satiiri, Zoé Valdés
Tässä työssä satiiria lähestytään kolmesta eri näkökulmasta. Analyysin on tarkoitus kattaa kohdeteoksen satiiri kokonaisuudessaan. Tutkimus etenee pienemmästä suurempaa kohti, toisin sanoen rakenteen tasolta, teemojen kautta kontekstiin. Rakenteiden tutkimisessa työkaluna toimii klassinen kertomuksen teoria, jota tutkielmassa edustavat Chatman, Booth, Bal ja Genette. Toisessa luvussa tutkitaan romaanin satiirin keskeisiä teemoja. Lähteinä on satiirin klassikoita, kuten Bloom & Bloom ja Test. Uudempaa satiirin tutkimusta edustaa Sari Kivistö, Weisenburger ja Quintero. Teemojen lisäksi tutkimuksen kohteena on kohdeteoksen groteskisuus, joka esitetään satiirin keinona. Viimeisessä luvussa romaania käsitellään postmodernistisessa kontekstissa. Postmodernismin teoriassa nojaudutaan etenkin Hassanin, McHalen, Saariluoman ja Hallilan teoksiin.
Romaanin satiirin lisäksi tarkoitus on tuoda esiin kuubalaista kirjallisuutta, joka on edelleen maassamme marginaalista. Tämän takia tutkielmassa vahvana juonteena kulkee intertekstuaalisuuden käsite. Sen avulla päästään käsiksi kohderomaanin lukuisiin viittauskohteisiin, joista tärkein on kuubalaisen Guillermo Cabrera Infanten romaani Tres tristes tigres (1967). Kyseiseen teokseen viitataan tutkielman kohdeteoksessa monella eri tasolla.
Tiivistettynä työn tarkoitus on selvittää miten romaanin satiiri rakentuu, minkälaisia teemoja siinä satirisoidaan, sekä lopulta, miten kohdeteos peilautuu oman aikansa ja kulttuurikontekstinsa kirjallisuutta vasten.
Asiasanat:groteski, Guillermo Cabrera Infante, Havanna, Hutcheon, intertekstuaalisuus, kertomuksen teoria, Kuuba, kuubalainen kirjallisuus, postmoderni, satiiri, Zoé Valdés