TASA-ARVOISUUS JA MOLEMMINPUOLINEN VAIKUTTAMINEN KUNTIEN VÄLISESSÄ KEHITYSYHTEISTYÖSSÄ Kokemuksia Kuntaliiton pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelmasta

Abstract

Pro gradu -tutkielmani käsittelee kuntien välistä kehitysyhteistyötä. Keskeisenä teemana on yhteistyöpartnerien välinen tasa-arvoisuus kuntien välisessä kehitysyhteistyössä sekä yhteistyön molemminpuolisuus niin yhteistyötapojen kuin yhteistyön sisältöjenkin osalta. Erityistä huomiota kiinnitetään etelän partnerin tasavertaisiin mahdollisuuksiin vaikuttaa yhteistyön tapoihin ja sisältöihin. Tutkielma pyrkii myös tarjoamaan kunnille konkreettisia keinoja tasa-arvoisuuden ja molemminpuolisuuden edistämiseen kuntien välisessä kehitysyhteistyössä toimiessa.

Tutkielma ammentaa haastatteluaineistosta, jota on kerätty Kuntaliiton hallinnoiman Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelman toimijoilta. Haastattelut on tehty kahdessa erässä. Ensimmäisen haastattelukierroksen haastattelut tehtiin Kuntaliiton tilaamaa selvitystä varten ja haastateltavat olivat Suomen kuntien avaintoimijoita, jotka ovat työskennelleet tai työskentelevät molemminpuolisuutta ja tasa-arvoisuutta erityisen hyvin huomioon ottavissa kuntalinkityksissä. Toinen haastattelukierros tehtiinKuntaliiton tilaaman selvityksen valmistuttua. Haastateltavat olivat suurilta osin etelän toimijoita. Toinen haastattelukierros toi tutkielman kannalta erittäin tärkeän etelän perspektiivin tutkittaviin asioihin. Lisäksi ensimmäisen haastatteluaineiston tuloksien validiteettia oli mahdollista arvioida benchmarking -tyylisesti toisen haastattelukierroksen aikana.

Aineistosta johdettujen osien lisäksi tutkielma koostuu myös teoreettisesta, aineistoa kontekstualisoivasta osuudesta. Kehitysmaatematiikan lisäksi myös hallintotiede ja kunnallistieteet tarjoavat termejä ja kontekstia aineistosta nousseille ilmiöille.

Aineistosta nousi esiin useita yhteistyön tasa-arvoisuutta edistäviä seikkoja samoin kuin haasteita tasa-arvoisuudelle. Tasa-arvoisuutta edistäväksi mainittiin rinnakkaiset kehityshaasteet etelässä ja pohjoisessa, molemminpuolinen hyöty yhteistyöstä, tietoisuus kehitysyhteistyön tematiikasta sekä kunnan motivaatio kansainväliseen toimintaan ylipäätään. Haasteina yhteistyön tasa-arvoisuudelle koettiin perinteisen kehitysyhteistyön pohjoisen ja etelän väliset epätasa-arvoistavat rakenteet sekä resurssien epätasaisuuden, poliitikkojen tai luottamushenkilöiden ennakkoluulot yhteistyötä kohtaan sekä konkreettiset käytännön haasteet kuten epäluotettavat tietoliikenneyhteydet tai yhteistyön jatkuvuuteen liittyvät vaikeudet.

Edellytyksinä tasa-arvoiselle ja molemminpuoliselle yhteistyölle toimijat pitivät tasaarvon kirjaamista yhteistyön instituution eri tavoilla. Yhteistyön sisällöistä tulisi päättää aidosta yhdessä. Kullakin kumppanilla tulisi olla päätäntävalta siitä, minkä asioiden kehitykseen yhteistyöllä halutaan vaikuttaa ja millä keinoin. Molemminpuolinen vastuullisuus (accountability) koettiin myös tärkeänä. Luottamus toimijoiden ja organisaatioiden välillä on niinikään edellytys yhteistyön onnistuneeseen tasaarvoisuuteen.

Avainsanat: kehitysyhteistyö, kuntayhteistyö, tasa-arvoisuus, molemminpuolisuus, etelävetoisuus, kuntien välinen kehitysyhteistyö, organisaatioiden välinen yhteistyö, tasaarvoisuus kehitysyhteistyössä, Kuntaliitto, Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma