Palmuöljy ruokajärjestelmässä. Tutkimus suomalaisen ruokakulttuurin sidonnaisuudesta globaaliin ruoan tuotantoketjuun

Abstract

Suomalaiset kuuluvat kansainvälisesti katsottuna maailman hyväosaisiin, joiden ruokavalio koostuu eri puolilla maailmaa tuotetuista elintarvikkeista. Yksi kansainvälisesti merkittävä, lähes kaikissa valmisruoissa käytetty raaka-aine on palmuöljy. Suomeen palmuöljyä tuodaan useita tonneja vuodessa elintarviketeollisuuden käyttöön. Palmuöljyä käytetään kasvirasvana sen suotuisten ominaisuuksien takia muun muassa äidinmaidonkorvikkeissa, margariineissa, herkuttelutuotteissa ja marinadeissa. Harva suomalainen kuitenkaan tietää edes syövänsä palmuöljyä, vaan se saatetaan pikemminkin liittää Neste Oilin biodieseliin. Tutkimukseni tavoite onkin selvittää, miten palmuöljy on päätynyt suomalaisten ruokavalioon.

Tarkastelen työssäni suomalaisen ruokakulttuurin muutoksia sekä kansainvälisen ruokajärjestelmän asemaa suomalaisten palmuöljyn kulutuksen taustalla. Lisäksi tarkastelen palmuöljyyn liittyvää kysymystä vastuullisesta tuotannosta ja kulutuksesta. Olen koonnut palmuöljyn käyttöä selittäviä tekijöitä asiantuntijahaastatteluiden avulla rakentaakseni kokonaiskuvan tilanteesta. Metodina työssäni on teemoittelu. Teoreettisena taustana käytän yhteiskuntatieteellistä näkökulmaa ruokajärjestelmän tutkimukseen. Perehdyn työssäni ruokajärjestelmän toimintaan järjestelmänä käyttäen apuna ruoantuotantoketjun, arvoketjun ja ruokakulttuurin käsitteitä.

Palmuöljyä tuotetaan valtavilla öljypalmuplantaaseilla Kaakkois-Aasiassa ja suurimmat tuottajamaat ovat Indonesia ja Malesia. Öljypalmu on maailman tuottoisin öljykasvi ja siitä saadaan vuosittain miljardien dollareiden vientituloja. Palmuöljyn alkutuotantoon liittyy kuitenkin vakavia ympäristöongelmia. Öljypalmuplantaasien alta on raivattu laajoja sademetsäalueita ja ennusteiden mukaan palmuöljyn tuotanto on voimakkaassa kasvussa. Metsiä raivataan turvepohjaisilta mailta tulen avulla, mikä aiheuttaa valtavia hiilidioksidipäästöjä ja savusumuja. Plantaasien raivauksen seurauksena metsät tuhoutuvat nopeimmin maailmassa, ja metsätuhosta johtuen muun muassa Borneon orangit ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon. Plantaasien perustamisella on myös huomattavia sosiaalisia vaikutuksia paikallisyhteisöille. Palmuöljyn ympäristöongelmiin on reagoitu kansainvälisesti perustamalla Kestävän palmuöljyn yhdistys, Roundtable on Sustainable Palm Oil (RSPO), vähentämään tuotannon ympäristöongelmia alkutuottajamaissa. Yhdistyksen jäseninä ovat myös monet suomalaiset elintarvikealan yritykset.

Palmuöljyn käyttöä Suomessa selittivät sen hyvät ominaisuudet elintarviketeollisuudessa, ravitsemussuositusten mukainen kasvirasvojen suosiminen sekä suomalaisen ruokakulttuurin muuttuminen prosessoituja elintarvikkeita runsaasti kuluttavaksi. Elintarviketeollisuuden edustajat näkivät Kestävän palmuöljyn yhdistyksen takeena tuotannon vastuullisuudesta, mutta ympäristöjärjestöjen edustajat olivat huolissaan tuotannon mittakaavasta, sääntöjen rikkomuksista ja kiihtyvästä metsätuhosta. Tutkimukseni perusteella tärkeimmäksi seikaksi nousi palmuöljyn alkutuotannon vastuullisuuden takaaminen, mikä edellyttää toimia sekä suomalaiselta elintarviketeollisuudelta että kuluttajien lisääntyvää tietoisuutta palmuöljystä.

Asiasanat:palmuöljy, ruokajärjestelmä, ruoan tuontantoketju, suomalainen ruokakulttuuri, elintarviketeollisuus, Kestävän palmuöljyn yhdistys (RSPO), vastuullisuus