ARKISTOLAITOKSEN ASTIA-KÄYTTÖLIITTYMÄ TUTKIJAN NÄKÖKULMASTA
MELA, JOHANNA (2012)
2012
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-02-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22386
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22386
Tiivistelmä
Tutkimukseni aiheena on arkistolaitoksen uuden Astia-käyttöliittymän merkitys tutkijan näkökulmasta. Tutkimus perustuu käyttäjien havainnointiin (testitilanne ja kuvaruudulta videoitu testiaineisto) ja heille tehtyyn kyselyyn (palautelomake ja haastattelu).
Arkistojen kuvailu ja luettelointi on monitasoista: ajatuksena on, että arkistonmuodostajaa ja arkistoa kuvailevia tietoja voidaan antaa hierarkkisesti eri kuvailutasolla, joita ovat arkistonmuodostaja, arkisto, sarja, arkistoyksikkö.
Kuvailutiedot on tallennettu arkistolaitoksen kuvailu- ja luettelointijärjestelmään, jonka nimi on Vakka. Vakkaan on kaksi käyttöliittymää:
1) perinteinen käyttöliittymä, jotka kutsutaan Vakka-käyttöliittymäksi. Vakka-haussa käyttäjä voi kohdistaa hakuja eri kuvailutasoille ja hakutulokset esitetään niin, että kuvailutasojen hierarkia on näkyvissä (puurakenne).
2) uusi Astia-käyttöliittymä, jossa on "Google-tyyppinen" haku ja jossa käyttäjä ei kohdista hakua tiettyyn kuvailutasoon ja jossa kuvailutasot eivät myöskään hakutuloksessa ole näkyvissä.
Molempien käyttöliittymien kautta käyttäjä pääsee samoin tietoihin. Astia on vuoden 2011 aikana käyttöön otettava käyttöliittymä. Käyttöönotto toteutetaan kahdessa vaiheessa: ensin se on käytettävissä arkistolaitoksen tutkijasaleissa ja seuraavassa vaiheessa myös arkistolaitoksen verkkosivuilla.
Molempiin käyttöönottoihin (tutkijasali- ja verkkosivukäyttöliittymät) liittyy ns. pilotointivaihe, jonka aikana käyttöliittymää testataan. Tässä tutkimuksessa tutustutaan Astia- testaajien tuottamaan palaute- ja testiaineistoon, joka on syntynyt Astia-käyttöliittymän testauksessa tutkijasalikäyttöliittymän testauksessa käyttöönoton alkuvaiheessa.
Tutkimukseni tavoitteena oli hahmottaa sukututkimuksen etenemisprosessia sekä miten uusi käyttöliittymä palvelee sukututkimusta.
Tutkimuksessa saatiin selville, että uudesta Astia-käyttöliittymästä oltiin kiinnostuneita, mutta suurin osa kyselyyn vastanneista (16/20) oli sitä, mieltä, että Vakka on parempi kuin Astia. Vakka-liittymään oltiin tottuneita ja sen tarkentavia määreitä sisältävästä hakuruudusta pidettiin. Tarkentavia määreitä toivottiin myös Astian hakuun.
Astiaa parempana pitäneet pitivät Astian nopeudesta ja selkeydestä.
Alle puolet löysi Astia-testihauissa hakemansa tiedon täysin. Sukututkijoiden ryhmässä hakemansa tiedon löysivät kaikki joko täysin tai osittain.
Asiasanat:käyttöliittymä, Astia, arkistolaitos
Arkistojen kuvailu ja luettelointi on monitasoista: ajatuksena on, että arkistonmuodostajaa ja arkistoa kuvailevia tietoja voidaan antaa hierarkkisesti eri kuvailutasolla, joita ovat arkistonmuodostaja, arkisto, sarja, arkistoyksikkö.
Kuvailutiedot on tallennettu arkistolaitoksen kuvailu- ja luettelointijärjestelmään, jonka nimi on Vakka. Vakkaan on kaksi käyttöliittymää:
1) perinteinen käyttöliittymä, jotka kutsutaan Vakka-käyttöliittymäksi. Vakka-haussa käyttäjä voi kohdistaa hakuja eri kuvailutasoille ja hakutulokset esitetään niin, että kuvailutasojen hierarkia on näkyvissä (puurakenne).
2) uusi Astia-käyttöliittymä, jossa on "Google-tyyppinen" haku ja jossa käyttäjä ei kohdista hakua tiettyyn kuvailutasoon ja jossa kuvailutasot eivät myöskään hakutuloksessa ole näkyvissä.
Molempien käyttöliittymien kautta käyttäjä pääsee samoin tietoihin. Astia on vuoden 2011 aikana käyttöön otettava käyttöliittymä. Käyttöönotto toteutetaan kahdessa vaiheessa: ensin se on käytettävissä arkistolaitoksen tutkijasaleissa ja seuraavassa vaiheessa myös arkistolaitoksen verkkosivuilla.
Molempiin käyttöönottoihin (tutkijasali- ja verkkosivukäyttöliittymät) liittyy ns. pilotointivaihe, jonka aikana käyttöliittymää testataan. Tässä tutkimuksessa tutustutaan Astia- testaajien tuottamaan palaute- ja testiaineistoon, joka on syntynyt Astia-käyttöliittymän testauksessa tutkijasalikäyttöliittymän testauksessa käyttöönoton alkuvaiheessa.
Tutkimukseni tavoitteena oli hahmottaa sukututkimuksen etenemisprosessia sekä miten uusi käyttöliittymä palvelee sukututkimusta.
Tutkimuksessa saatiin selville, että uudesta Astia-käyttöliittymästä oltiin kiinnostuneita, mutta suurin osa kyselyyn vastanneista (16/20) oli sitä, mieltä, että Vakka on parempi kuin Astia. Vakka-liittymään oltiin tottuneita ja sen tarkentavia määreitä sisältävästä hakuruudusta pidettiin. Tarkentavia määreitä toivottiin myös Astian hakuun.
Astiaa parempana pitäneet pitivät Astian nopeudesta ja selkeydestä.
Alle puolet löysi Astia-testihauissa hakemansa tiedon täysin. Sukututkijoiden ryhmässä hakemansa tiedon löysivät kaikki joko täysin tai osittain.
Asiasanat:käyttöliittymä, Astia, arkistolaitos