SOUTH PARK -TV-SARJA POLIITTISENA KUVANA Sisällönanalyyttinen ja kuvatutkimuksellinen tulkinta fiktiivisen ohjelman sisältämistä poliittisista representaatioista
LATVAMÄKI, TONI (2012)
2012
Valtio-oppi - Political Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22385
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22385
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen yhdysvaltalaisen South Park -tv-sarjan tapaa esittää poliittisia aiheita ja politiikan toimijoita. Tulkitsen kahdeksaa sarjan jaksoa sisällönanalyyttisin ja kuvatutkimuksellisin keinoin. Muodostan yksittäisissä jaksoissa esitetyistä kuvista ja tekstisisällöstä induktiivisen päätelmän, johon kokoan yhtenäisen näkemyksen sarjan tavasta esittää ja kehystää politiikkoja, poliittista toimintaa sekä asiakysymyksiä jaksoissa.
Tutkimuksen pääaineiston jaksoissa esiintyy useita erilaisia aiheita ja teemoja, joita on mahdoton asettaa yhden kokoavan temaattisen tulkinnan alle. Työni kannalta on johdonmukaisempaa analysoida ja tulkita kulloinkin käsiteltävänä olevan jakson sisällössä esitettävää kokonaisnäkemystä etenkin liberaali–konservatiiviasettelun ja toisaalta puoluepoliittisen demokraatti–republikaani-dikotomian kautta.
Analyysistäni selvisi, että South Park kritisoi niin demokraatteja kuin republikaanejakin. Yleisesti sarjan sisällössä ei ole havaittavissa selkeää preferenssiä liberalismin ja konservatismin kannatuksen suhteen. Sen sijaan on ilmeistä, että sarja kritisoi useammin demokraattipuolueen poliitikkoja ja toisaalta äärikonservatiivisia ilmiöitä. Sarjan jaksot käsittelevät kulloinkin virassa olevia presidenttejä, George W. Bushia ja Barack Obamaa erittäin hyvässä valossa. Suurin kritiikki lankeaa selvästi demokraattipuolueen Al Gorelle ja Hillary Clintonille.
Sarjassa arvokysymyksiä ja median painotuksia käsittelevät jaksot puolestaan tarjoavat hyviä syitä tulkita sarjan esittämä näkemys hyvin kaksinaisena: äärikonservatiivisia arvoja, kuten seksuaalitasa-arvon vastustamista kritisoidaan sarjassa lopulta varsin avoimesti. Toisaalta, sekä Obamaa ylistävä media että presidenttiä ylenpalttisesti kritisoiva Glenn Beck esitetään sarjassa hyvin järjenvastaisina toimijoina.
South Parkin luoma yleiskuva on lopulta hyvin pitkälti keskitietä noudatteleva. Sarja esittää usein äärimmäisyyksiä ja muodostaa tarinansa lähes aina niiden ympärille. Sarjan yleisote on kuitenkin äärimmäisyyksiä kritisoiva. Se esittää ääri-ilmiöt tarkoituksenmukaisesti hyvin radikaaleina, jolloin rationaalisempi välimuoto on loppujen lopuksi tulkittavissa usein parempana vaihtoehtona.
Tutkimuksen pääaineiston jaksoissa esiintyy useita erilaisia aiheita ja teemoja, joita on mahdoton asettaa yhden kokoavan temaattisen tulkinnan alle. Työni kannalta on johdonmukaisempaa analysoida ja tulkita kulloinkin käsiteltävänä olevan jakson sisällössä esitettävää kokonaisnäkemystä etenkin liberaali–konservatiiviasettelun ja toisaalta puoluepoliittisen demokraatti–republikaani-dikotomian kautta.
Analyysistäni selvisi, että South Park kritisoi niin demokraatteja kuin republikaanejakin. Yleisesti sarjan sisällössä ei ole havaittavissa selkeää preferenssiä liberalismin ja konservatismin kannatuksen suhteen. Sen sijaan on ilmeistä, että sarja kritisoi useammin demokraattipuolueen poliitikkoja ja toisaalta äärikonservatiivisia ilmiöitä. Sarjan jaksot käsittelevät kulloinkin virassa olevia presidenttejä, George W. Bushia ja Barack Obamaa erittäin hyvässä valossa. Suurin kritiikki lankeaa selvästi demokraattipuolueen Al Gorelle ja Hillary Clintonille.
Sarjassa arvokysymyksiä ja median painotuksia käsittelevät jaksot puolestaan tarjoavat hyviä syitä tulkita sarjan esittämä näkemys hyvin kaksinaisena: äärikonservatiivisia arvoja, kuten seksuaalitasa-arvon vastustamista kritisoidaan sarjassa lopulta varsin avoimesti. Toisaalta, sekä Obamaa ylistävä media että presidenttiä ylenpalttisesti kritisoiva Glenn Beck esitetään sarjassa hyvin järjenvastaisina toimijoina.
South Parkin luoma yleiskuva on lopulta hyvin pitkälti keskitietä noudatteleva. Sarja esittää usein äärimmäisyyksiä ja muodostaa tarinansa lähes aina niiden ympärille. Sarjan yleisote on kuitenkin äärimmäisyyksiä kritisoiva. Se esittää ääri-ilmiöt tarkoituksenmukaisesti hyvin radikaaleina, jolloin rationaalisempi välimuoto on loppujen lopuksi tulkittavissa usein parempana vaihtoehtona.