"PORSAS KOKO NAINEN" Myyttinen ja metaforinen sukupuoli Gabriel García Márquezin romaaneissa Sadan vuoden yksinäisyys, Kuulutetun kuoleman kronikka ja Rakkaudesta ja muista riivaajista
JORMAKKA, ANNI (2012)
2012
Yleinen kirjallisuustiede - Comparative Literature
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22382
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22382
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastelen sukupuolen esittämistä eli performanssia Gabriel García Márquezin kolmessa romaanissa: Sadan vuoden yksinäisyys (Cien años de soledad), Kuulutetun kuoleman kronikka (Cronica de una muerte anunciada) ja Rakkaudesta ja muista riivaajista (Del amor y otros demonios). Lähtökohtanani on selvittää, toistaako romaanien ideologia sitä sukupuolihierarkiaa, mitä niiden tarinamaailma esittää.
Lähestyn sukupuolen esittämistä kahdesta suunnasta: Ensiksi tarkastelen sitä, miten romaanit toistavat joitakin tuttuja sukupuolimyyttejä ja stereotypioita ja vahvistavat machismon koodia. Myyttikritiikki toimii feministisen – tai genderistisen, kuten teorian uudeksi nimeksi ehdotan – kirjallisuudentutkimuksen tavoin taustana, jota vasten heijastan kohdetekstieni sukupuolenkuvia. Toiseksi keskityn metaforiin, joilla sukupuolista olemista tuetaan. Teorianani käytän kognitiivista metaforateoriaa, jota yritän myös kehittää eteenpäin osana kirjallisuudentutkimusta. Kohdekirjallisuuteni sekä käyttää konventionaalisia käsitemetaforia että työstää ja muokkaa niitä ja tulee näin kommentoineeksi metaforien ja tajunnan suhdetta.
Myyttisen ja metaforisen sukupuolen vertaaminen johdattaa lukijan ambivalenttiseen tulkintaan, joka kehottaa tutkimaan sukupuolta myös groteskin (erityisesti bahtinilaisen) kautta. Groteskin karnevaalin kautta paljastan romaanien ironisen ja humoristisen luonteen, joka liittyy läheisesti myös sukupuolenkuviin. Tätä kautta todistan, että ironinen ja karnevalistinen lukutapa voi toimia Fetterleyn vaatimana vastakarvaan lukemisen metodina.
Asiasanat:García Márquez, feministinen kirjallisuudentutkimus, myytti, macho, machismo, metafora, kognitiivinen metaforateoria, groteski, karnevalismi
Lähestyn sukupuolen esittämistä kahdesta suunnasta: Ensiksi tarkastelen sitä, miten romaanit toistavat joitakin tuttuja sukupuolimyyttejä ja stereotypioita ja vahvistavat machismon koodia. Myyttikritiikki toimii feministisen – tai genderistisen, kuten teorian uudeksi nimeksi ehdotan – kirjallisuudentutkimuksen tavoin taustana, jota vasten heijastan kohdetekstieni sukupuolenkuvia. Toiseksi keskityn metaforiin, joilla sukupuolista olemista tuetaan. Teorianani käytän kognitiivista metaforateoriaa, jota yritän myös kehittää eteenpäin osana kirjallisuudentutkimusta. Kohdekirjallisuuteni sekä käyttää konventionaalisia käsitemetaforia että työstää ja muokkaa niitä ja tulee näin kommentoineeksi metaforien ja tajunnan suhdetta.
Myyttisen ja metaforisen sukupuolen vertaaminen johdattaa lukijan ambivalenttiseen tulkintaan, joka kehottaa tutkimaan sukupuolta myös groteskin (erityisesti bahtinilaisen) kautta. Groteskin karnevaalin kautta paljastan romaanien ironisen ja humoristisen luonteen, joka liittyy läheisesti myös sukupuolenkuviin. Tätä kautta todistan, että ironinen ja karnevalistinen lukutapa voi toimia Fetterleyn vaatimana vastakarvaan lukemisen metodina.
Asiasanat:García Márquez, feministinen kirjallisuudentutkimus, myytti, macho, machismo, metafora, kognitiivinen metaforateoria, groteski, karnevalismi