"If the wolves come out of the walls, it's all over." Neil Gaimanin ja Dave McKeanin kuvakirjojen sisäiset maailmat
VALTONEN, MAARIT (2012)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
VALTONEN, MAARIT
2012
Yleinen kirjallisuustiede - Comparative Literature
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-02Tiivistelmä
Tutkielmassani käsittelen kirjailija Neil Gaimanin ja kuvittaja Dave McKeanin kolmea kuvakirjaa aiemman kuvakirjatutkimuksen ja kertomusanalyyttisen tutkimuksen näkökulmasta. Hahmotan kohdeteksteistäni The Wolves in The Walls (2003), The Day I Swapped My Dad for Two Goldfish (2004) ja Crazy Hair (2009) niissä käytettyjä kerronnallisia keinoja sekä analysoin niistä näin ilmeneviä sisäisen maailman ilmauksia. Sisäistä maailmaa hahmotan Anna-Maija Koskimies-Hellmanin väitöstutkimuksessaan esittämän kolmijaon (uni, leikki ja fantasia) kautta.
Kommentoin tutkimuksessani aiempaa kuvakirjatutkimusta. Korostan erityisesti pohjoismaisessa kuvakirjatutkimuksessa suositun ikonoteksti-käsitteen ongelmallisuutta, mikäli sitä käytetään sellaisessa tutkimuksessa, jossa ei tutkita todellisen maailman lukijoita esimerkiksi vastaanoton tutkimuksen kautta.
Tutkielmassani keskityn siihen, ovatko kuva- ja tekstikerronta yhteneviä kerronnanmuotoja, vai tulisiko niitä tarkastella kertomuksentutkimuksessa erillisinä osasina. Tutkimukseni on yhtäältä tapaustutkimus kolmesta kuvakirjasta, mutta samaan aikaan pyrin tarkentamaan kuvakirjoista käytettyä narratologista teoriaa. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten kuvan ja sanan eroavat kerronnan keinot vaikuttavat tulkintaan yhdessä ja erikseen kohdeteksteissäni.
Luvussa II määrittelen, mitä tarkoitan kuvakirjatekstillä, korostan Gérard Genetten ajatusten pohjalta peritekstien eli varsinaista tekstiä ympäröivien tekstien (kannet, otsikot, jne.) keskeistä merkitystä kuvakirjassa. Lisäksi perustelen ikonoteksti-käsitteeseen liittyviä ongelmia, sekä erittelen kuvakirjojen luokitteluyrityksiä.
Luvussa III esittelen yksityiskohtaisemmin kuvan ja sanan kertovia keinoja. Perustelen luvussa, miksi kuvakerronnasta on hahmotettavissa erillinen kuvakertoja ja miksi kuva- ja tekstikerronnan taustalle ei voida ajatella yhtä yhtenäistä sisäistekijää. Rakennan myös kertovan kuvakirjatekstin mallin, joka pohjautuu Pekka Tammen Boothin-Chatmanin malliin.
Luvussa IV käsittelen kohdetekstieni sisäisiä maailmoja Koskimies-Hellmanin kolmijaon mukaisesti. Tässä luvussa syvennän ja kokoan yhteen teoksista tekemiäni tulkintoja, sekä pyrin osoittamaan, miksi sisäisen maailman tarkastelu on niin olennaista näitä teoksia analysoitaessa.
Viimeisessä eli luvussa V tiivistän kohdeteksteistä tekemiäni johtopäätöksiä sekä erittelen mahdollisia jatkotutkimuksen aiheita.
Asiasanat:Neil Gaiman, Dave McKean, kuvakirja, ikonoteksti, visuaalinen kerronta, verbaalinen kerronta, kertovan kuvakirjatekstin malli, sisäinen maailma
Kommentoin tutkimuksessani aiempaa kuvakirjatutkimusta. Korostan erityisesti pohjoismaisessa kuvakirjatutkimuksessa suositun ikonoteksti-käsitteen ongelmallisuutta, mikäli sitä käytetään sellaisessa tutkimuksessa, jossa ei tutkita todellisen maailman lukijoita esimerkiksi vastaanoton tutkimuksen kautta.
Tutkielmassani keskityn siihen, ovatko kuva- ja tekstikerronta yhteneviä kerronnanmuotoja, vai tulisiko niitä tarkastella kertomuksentutkimuksessa erillisinä osasina. Tutkimukseni on yhtäältä tapaustutkimus kolmesta kuvakirjasta, mutta samaan aikaan pyrin tarkentamaan kuvakirjoista käytettyä narratologista teoriaa. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten kuvan ja sanan eroavat kerronnan keinot vaikuttavat tulkintaan yhdessä ja erikseen kohdeteksteissäni.
Luvussa II määrittelen, mitä tarkoitan kuvakirjatekstillä, korostan Gérard Genetten ajatusten pohjalta peritekstien eli varsinaista tekstiä ympäröivien tekstien (kannet, otsikot, jne.) keskeistä merkitystä kuvakirjassa. Lisäksi perustelen ikonoteksti-käsitteeseen liittyviä ongelmia, sekä erittelen kuvakirjojen luokitteluyrityksiä.
Luvussa III esittelen yksityiskohtaisemmin kuvan ja sanan kertovia keinoja. Perustelen luvussa, miksi kuvakerronnasta on hahmotettavissa erillinen kuvakertoja ja miksi kuva- ja tekstikerronnan taustalle ei voida ajatella yhtä yhtenäistä sisäistekijää. Rakennan myös kertovan kuvakirjatekstin mallin, joka pohjautuu Pekka Tammen Boothin-Chatmanin malliin.
Luvussa IV käsittelen kohdetekstieni sisäisiä maailmoja Koskimies-Hellmanin kolmijaon mukaisesti. Tässä luvussa syvennän ja kokoan yhteen teoksista tekemiäni tulkintoja, sekä pyrin osoittamaan, miksi sisäisen maailman tarkastelu on niin olennaista näitä teoksia analysoitaessa.
Viimeisessä eli luvussa V tiivistän kohdeteksteistä tekemiäni johtopäätöksiä sekä erittelen mahdollisia jatkotutkimuksen aiheita.
Asiasanat:Neil Gaiman, Dave McKean, kuvakirja, ikonoteksti, visuaalinen kerronta, verbaalinen kerronta, kertovan kuvakirjatekstin malli, sisäinen maailma