Esiopetuksen paikka suomalaisessa kasvatus- ja koulutusjärjestelmässä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka esiopetusta diskursiivisesti rakennetaan valitussa tutkimusaineistossa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli syventää ymmärrystä esiopetuksen asemasta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen taitekohdassa sillanrakentajan roolissa. Tavoitteena oli tuoda ilmi niitä sisäänrakennettuja kulttuurisia puhetapoja, joita esiopetukseen käsitteen tasolla liitetään. Käytännössä nämä tulivat ilmi mitä moninaisimpina käsityksinä esiopetuksen paikasta, asemasta ja tehtävistä. Tutkittavassa ilmiössä on lopulta kyse siitä, millaisena esiopetuksen perimmäinen tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa nähdään. Tutkimuksen aineisto koostui valmiista asiakirjoista, joiden syntyyn tutkijat eivät ole omalla toiminnallaan vaikuttaneet. Tutkimusaineisto on valittu siten, että se kattaa esiopetuksen toimijoiden äänet mahdollisimman monipuolisesti. Tutkimuksen mielenkiinnon kohteena oli tarkastella valittujen aineistojen konstruoimia käsityksiä esiopetuksen asemasta, paikasta ja tehtävistä suomalaisessa kasvatus- ja koulutusjärjestelmässä. Tekstiaineistot, selonteot, nähtiin tässä tutkimuksessa merkitystenkantajina. Tutkittava ilmiö on elänyt ja elää edelleen murrosvaihetta ja on siten merkittävä koulutuspoliittinen kysymys.

Menetelmällisesti tutkimuksessa pohjattiin laadullisen tutkimuksen perinteeseen. Taustafilosofiana tutkimuksessa vaikutti hermeneutiikka ja sosiaalinen konstruktionismi, joiden perusteella päädyttiin menetelmällisesti diskurssianalyysin maailmaan. Sosiaalisessa konstruktionismissa keskeistä on ajatus siitä, että todellisuus rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, niin myös esiopetus. Kieli ja muut semioottiset merkkijärjestelmät ovat tässä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa suuressa roolissa. Diskurssianalyysin keskeisenä kohteena on kielenkäyttö kontekstissaan, ja tätä kohdetta kutsutaan diskurssiksi. Diskurssianalyysissä ei tutkita diskursseja sinänsä, vaan pyritään haarukoimaan sitä, kuinka puhetavat tulevat näkyviksi erilaisissa sosiaalisissa käytännöissä, kuten keskusteluissa tai tässä tutkimuksessa, virallisissa institutionaalisissa julkisasiakirjoissa ja lausunnoissa. Diskurssien havaitsemiseksi oleellista oli analyysissa kiinnittää huomio siihen, mitä rivien välistä löytyy.

Esiopetuksen asema ja paikka varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välissä nähtiin tutkimuksen analyysin valossa merkittävänä. Esiopetuksen paikka sijoittui selvästi osaksi sekä kasvatus- että koulutusjärjestelmiämme. Esiopetuksen paikan odotetaan vielä nykyisestään vahvistuvan tulevan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteisen hallinnon myötä. Esiopetuksella nähtiin korvaamaton asema ennen oppivelvollisuuskoulun alkamista ja lasten välisen tasa-arvon edistäjänä. Esiopetuksen merkittävä asema ja paikka koulutusjärjestelmän ensimmäisenä portaana perusteltiin tutkimuksessa kaikkien löydettyjen diskurssien kautta. Esiopetuksen tämän ajan tehtävistä tärkeimmiksi nousivat kouluvalmiuksien tasoittaminen koulualokkaiden välillä sekä lapsen tasapainoisen kasvun ja kehityksen tukeminen. Esiopetuksen kautta nähtiin mahdolliseksi saavuttaa lukuisia kiistattomia hyötyjä sekä lasten että laajemmin koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta.

Asiasanat:esiopetus, sosiaalinen konstruktionismi, diskurssi, diskurssianalyysi