Esimiesten osallistuvan johtamisen käyttöön vaikuttavat tilannetekijät

Abstract

Osallistuvan johtamisen tutkimuksissa on todettu olevan tarvetta selvittää tilannetekijöiden merkitystä lisää. Aikaisempi tutkimus on myös osoittanut, että esimiehen ja alaisen välisellä vuorovaikutussuhteella (LMX -teoria) on ilmeinen yhteys osallistuvaan johtamiseen. Näihin perusteluihin pohjautuen, tämän tutkielman päätehtävä on selittää, millaiset tilannetekijät vaikuttavat osallistuvan johtamisen käyttöön. Tässä tutkielmassa tilannetekijöillä tarkoitetaan esimiehen omia ominaisuuksia, alaisen ominaisuuksia, organisaation ominaisuuksia ja työn luonnetta.

Tutkimus toteutettiin neljän eri alan organisaation esimiehille kyselytutkimuksena. Organisaatiot olivat lääketeollisuuden yritys, suuri finanssitalo, teleoperaattoriyritys sekä Aamulehti. Otantakoko oli 151 esimiestä ja vastauksia saatiin 77 eli vastausprosentti on 51 %. Aineistoa saatiin paljon, koska kyselylomake oli laaja. Huomioitavaa on se, että tutkimuksessa saatiin paljon tietoa alaisista, koska lähes jokainen esimies vastasi kolmea alaista koskeviin kysymyksiin, eli tutkimuksessa saatiin tietoa noin 200 alaisesta. Aineisto analysoitiin SPSS- ohjelmaa käyttäen. Menetelminä käytettiin varianssianalyysiä, Kruskall-Wallisin testiä ja ristiintaulukointia. Tähän tutkielmaan analysoitiin mielenkiintoisimmat ja tutkimuksellisesti tärkeimmät tulokset. Osallistuvan johtamisen käyttö on tutkimuksessa pääasiallinen selitettävä muuttuja ja alaisen ominaisuudet, esimiehen ominaisuudet, työn luonne ja organisaation ominaisuudet selittäviä muuttujia.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että esimiehen ominaisuuksilla, alaisen ominaisuuksilla ja työn luonteella on yhteys osallistuvan johtamisen käyttöön. Organisaation ominaisuudet jäivät tästä tutkimuksesta pois, koska eri organisaatioiden vastaajamäärät vaihtelivat paljon. Tämän tutkimuksen mukaan korkean koulutuksen saaneet esimiehet käyttivät enemmän osallistuvaa johtamista, kuin toisen asteen koulutuksen saaneet esimiehet. Iältään vanhemmat (33–60 –vuotiaat) esimiehet myös osallistivat alaisiaan enemmän kuin nuoremmat (23–32 –vuotiaat) esimiehet. Esimieskoulutus näytti lisäävän osallistuvan johtamisen käyttöä. Organisatorinen taso vaikutti osallistuvan johtamisen käyttöön niin, että ylempi johto käytti enemmän osallistuvaa johtamista kuin ensimmäisen tason johto.

Tulokset osoittivat, että alaiskäsityksellä on merkittävä yhteys osallistuvan johtamisen käyttöön. Alaiskäsitys sisälsi esimiehen käsityksen alaisen tehokkuudesta, ahkeruudesta, työkokemuksesta, ammattitaidosta, persoonasta, ulkoisesta olemuksesta ja keskinäisestä luottamuksesta sekä asenteesta työhön ja esimieheen. Mitä parempi käsitys esimiehellä oli alaisestaan, sitä enemmän hän osallisti alaistaan. Merkittävimmät yksittäiset alaiskäsitysmuuttujat, jotka vaikuttivat osallistuvan johtamisen käyttöön, olivat esimiehen käsitys alaisen ahkeruudesta, ammattitaidosta ja työkokemuksesta. Myös työn luonteella, kuten työn itsenäisyydellä / yhteisöllisyydellä oli yhteys osallistuvaan johtamiseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös oman esimiehen johtamistyylin yhteyttä omaan johtamistyyliin. Niiden välillä havaittiin yhteys.

Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina, koska vastaajien määrä ei ole kovin suuri. Tutkielman aineistosta voisi tehdä jatkotutkimuksen ja analysoida laajemmin kerättyä aineistoa. Mielenkiintoista olisi myös selvittää niin alaisen kuin esimiehenkin käsityksiä toisistaan enemmän ja sen yhteyttä osallistuvan johtamisen käyttämiseen.

Asiasanat:osallistuva johtaminen, tilannetekijät, LMX -teoria, luottamus, esimiehen ja alaisen vuorovaikutussuhde