"TOKIHAN TÄÄ SUOMI ON HYVÄ VELI -MAA VIELÄ." Paikallislehtien päätoimittajien näkemyksiä lehteen kohdistuvista vaikutusyrityksistä.
TUOMINEN, TIINA (2012)
2012
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22376
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22376
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena ovat paikallislehtien päätoimittajien työssään kohtaamat sanomalehden sisä- ja ulkopuoliset vaikutusyritykset. Työssä selvitetään muun muassa sitä, millaiset tahot pyrkivät vaikuttamaan paikallislehden sisältöön, ja miten näihin pyrkimyksiin lehdessä vastataan. Tutkielma tarkastelee myös päätoimittajien vallankäyttöä ja sen käyttämättä jättämistä. Paikallislehtien päätoimittajia ei ole suuremmin tutkittu aiemmin, ainakaan tästä näkökulmasta. Tämä tutkimus lisää tietoa paitsi paikallislehden päätoimittajan työstä myös siihen liittyvistä kompromisseista.
Tätä työtä varten on haastateltu seitsemää paikallislehden päätoimittajaa Pirkanmaalta. Haastateltavat valikoituivat maantieteellisesti, eli päätoimittajien edustamat lehdet ovat kaikki Tampereen seutukunnan alueelta. Osalla päätoimittajista oli tulosvastuu johtamastaan lehdestä. Tämä tarkoittaa, että päätoimittajat joutuivat toisinaan vastaamaan myös lehden taloudellisesta puolesta. Tällainen päätoimittajan ja toimitusjohtajan kaksoisrooli antoi vaikutusyritysten kanssa tasapainottelulle oman sävynsä.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on käytetty Shoemakerin ja Reesen kehämallia median sisältöön vaikuttavista tekijöistä. Teoriaa syventää paitsi aiempi paikallislehtitutkimus, myös McQuailin ja McManusin ajatukset mediasisältöön vaikuttamaan pyrkivistä seikoista. Suomalaista näkemystä antavat Mörän niin sanottu liaanimalli, joka on saanut vaikutteita Shoemakerilta ja Reeseltä sekä Holmbergin sanomalehden toimintaympäristöä esittelevä malli. Näiden pohjalta on laadittu kokonaan uusi lonkeromalli. Tutkimuksen empiirinen osa on kerätty teemahaastatteluilla. Analyysimetodina on aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Tämän tutkielman keskeisimmät tulokset ovat, että paikallislehtien päätoimittajiin kohdistuu vaikutusyrityksiä niin lehden sisältä kuin sen ulkopuolelta. Osa vaikutusyrityksistä hyväksytään muun muassa silloin, kun niistä on hyötyä lehdelle itselleen. Joistakin aiheista vaietaan, jos uutisoinnista koetaan olevan enemmän haittaa kuin hyötyä. Vaikutusyrityksiä torjutaan, jos ne liittyvät esimerkiksi uhkailemiseen, kiristämiseen tai lahjomiseen. Paikallislehtien päätoimittajat näkevät omaavansa valtaa, joskaan kaikki eivät sitä halua käyttää. Valtaa käyttämällä pystytään vaikuttamaan jopa valtuuston päätöksiin. Valtaa lisäävät muun muassa nimettömät tiedonlähteet ja hyvä veli -verkostot, joilta saattaa tarpeen tullen saada tietoja. Joskus journalistisen riippumattomuuden ihanne oli koetuksella, ja päätoimittajat myönsivät liikkuvansa harmaalla alueella.
Asiasanat:Paikallislehti, päätoimittaja, Shoemakerin ja Reesen malli, vaikutusyritys, valta
Tätä työtä varten on haastateltu seitsemää paikallislehden päätoimittajaa Pirkanmaalta. Haastateltavat valikoituivat maantieteellisesti, eli päätoimittajien edustamat lehdet ovat kaikki Tampereen seutukunnan alueelta. Osalla päätoimittajista oli tulosvastuu johtamastaan lehdestä. Tämä tarkoittaa, että päätoimittajat joutuivat toisinaan vastaamaan myös lehden taloudellisesta puolesta. Tällainen päätoimittajan ja toimitusjohtajan kaksoisrooli antoi vaikutusyritysten kanssa tasapainottelulle oman sävynsä.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on käytetty Shoemakerin ja Reesen kehämallia median sisältöön vaikuttavista tekijöistä. Teoriaa syventää paitsi aiempi paikallislehtitutkimus, myös McQuailin ja McManusin ajatukset mediasisältöön vaikuttamaan pyrkivistä seikoista. Suomalaista näkemystä antavat Mörän niin sanottu liaanimalli, joka on saanut vaikutteita Shoemakerilta ja Reeseltä sekä Holmbergin sanomalehden toimintaympäristöä esittelevä malli. Näiden pohjalta on laadittu kokonaan uusi lonkeromalli. Tutkimuksen empiirinen osa on kerätty teemahaastatteluilla. Analyysimetodina on aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Tämän tutkielman keskeisimmät tulokset ovat, että paikallislehtien päätoimittajiin kohdistuu vaikutusyrityksiä niin lehden sisältä kuin sen ulkopuolelta. Osa vaikutusyrityksistä hyväksytään muun muassa silloin, kun niistä on hyötyä lehdelle itselleen. Joistakin aiheista vaietaan, jos uutisoinnista koetaan olevan enemmän haittaa kuin hyötyä. Vaikutusyrityksiä torjutaan, jos ne liittyvät esimerkiksi uhkailemiseen, kiristämiseen tai lahjomiseen. Paikallislehtien päätoimittajat näkevät omaavansa valtaa, joskaan kaikki eivät sitä halua käyttää. Valtaa käyttämällä pystytään vaikuttamaan jopa valtuuston päätöksiin. Valtaa lisäävät muun muassa nimettömät tiedonlähteet ja hyvä veli -verkostot, joilta saattaa tarpeen tullen saada tietoja. Joskus journalistisen riippumattomuuden ihanne oli koetuksella, ja päätoimittajat myönsivät liikkuvansa harmaalla alueella.
Asiasanat:Paikallislehti, päätoimittaja, Shoemakerin ja Reesen malli, vaikutusyritys, valta