Miten perheenjäsenet ohjailevat toisiaan näytelmissä?
KOIVIKKO, ANNE (2012)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KOIVIKKO, ANNE
2012
Suomen kieli - Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-04Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan näytelmien roolihenkilöiden käyttämiä ohjailevia lausumia ja selvitetään, minkälainen ohjailun tapa on ominaista näytelmissä. Lisäksi havainnoidaan, kuinka kohteliaisuus ilmenee ohjailevissa lausumissa. Aineistona on neljä suomalaista näytelmää, joiden keskiössä on perhe.
Näytelmissä ohjaillaan muita henkilöitä käyttämällä sekä suoria että epäsuoria ohjailevia lausumia. Yleisin tapa ohjailla kuulijaa on käyttää suoraa ohjailevaa lausumaa. Aineistossa on eniten sellaisia suoria ohjailevia lausumia, joilla puhua ohjailee yhtä tai useampaa kuulijaa ja joilla puhuja ohjailee kuulijaa sekä samalla itseään. Suorien ohjailevien lausumien suuri määrä aineistossa selittyy mm. sillä, että ne ovat taloudellisia ja tehokkaita tapoja ohjailla kuulijaa. Kuulija ei useinkaan voi kieltäytyä, vaan toimii, kuten puhuja on käskenyt.
Aineisto tukee käsitystä, jonka mukaan suora ohjailu on epäkohteliasta ja epäsuora ohjailu kohteliasta. Vastakkaisiakin esimerkkejä esiintyy. Aineistossa on ilmipantua kohteliaisuutta vain vähän. Eräs syy tähän on se, että näytelmien perheissä ei ole edellytyksiä epäsuoruudelle. Henkilöt ovat toisilleen tuttuja, joten he voivat ohjailla toisiaan myös suoralla tavalla, vaikka vieraiden ihmisten kesken se saattaisi olla epäkohteliaista. Aineistossa on niin runsaasti suoria ohjailevia lausumia, että ne vaikuttavat kontekstissaan jo neutraaleilta.
Asiasanat:ohjaileva lausuma, kielellinen suoruus ja epäsuoruus, näytelmäteksti, kohteliaisuus
Näytelmissä ohjaillaan muita henkilöitä käyttämällä sekä suoria että epäsuoria ohjailevia lausumia. Yleisin tapa ohjailla kuulijaa on käyttää suoraa ohjailevaa lausumaa. Aineistossa on eniten sellaisia suoria ohjailevia lausumia, joilla puhua ohjailee yhtä tai useampaa kuulijaa ja joilla puhuja ohjailee kuulijaa sekä samalla itseään. Suorien ohjailevien lausumien suuri määrä aineistossa selittyy mm. sillä, että ne ovat taloudellisia ja tehokkaita tapoja ohjailla kuulijaa. Kuulija ei useinkaan voi kieltäytyä, vaan toimii, kuten puhuja on käskenyt.
Aineisto tukee käsitystä, jonka mukaan suora ohjailu on epäkohteliasta ja epäsuora ohjailu kohteliasta. Vastakkaisiakin esimerkkejä esiintyy. Aineistossa on ilmipantua kohteliaisuutta vain vähän. Eräs syy tähän on se, että näytelmien perheissä ei ole edellytyksiä epäsuoruudelle. Henkilöt ovat toisilleen tuttuja, joten he voivat ohjailla toisiaan myös suoralla tavalla, vaikka vieraiden ihmisten kesken se saattaisi olla epäkohteliaista. Aineistossa on niin runsaasti suoria ohjailevia lausumia, että ne vaikuttavat kontekstissaan jo neutraaleilta.
Asiasanat:ohjaileva lausuma, kielellinen suoruus ja epäsuoruus, näytelmäteksti, kohteliaisuus