LUOVUUDEN EDISTÄMINEN PELINKEHITTÄJIEN KOKEMANA
KALLIOLA, SUVI-ELINA (2012)
KALLIOLA, SUVI-ELINA
2012
Hallintotiede - Administrative Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22371
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22371
Tiivistelmä
Pelinkehitys edustaa nousevaa toimialaa, jossa luovuus, teknologian korkea aste ja asiantuntijuus yhdistyvät uudella tavalla. Tutkimuksen päätehtävänä oli selvittää ja ymmärtää, mitkä tekijät pelinkehittäjien itsensä kokemina edistävät luovuutta. Luovuuden johtamisesta tiedetään edeltävän tutkimuksen perusteella paljon, mutta tutkimuksessa haluttiin perehtyä nimenomaan pelinkehittäjien omiin näkemyksiin, kokemuksiin ja mielipiteisiin luovuutta edistävistä tekijöistä.
Tämä tutkimus päätettiin toteuttaa hyödyntäen laadullisia menetelmiä, koska tutkimuksessa halutaan korostaa ja ymmärtää pelinkehittäjien omia kokemuksia ja näkemyksiä luovuudesta sekä siihen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksen aihetta koskevan teorian monitieteisyys ja sirpaleisuus puolsivat myös osaltaan laadullisten menetelmien käyttöä. Useat tutkimuksen kannalta olennaiset käsitteet, kuten motivaatio ja itse luovuus, ovat luonteeltaan subjektiivisia, ja näin jokainen yksilö myös kokee ja käsittää ne eri tavoin. Edellä mainitun perusteella tutkimuksen tiedonantajille haluttiin antaa mahdollisuus kertoa omin sanoin juuri heidän mielestään tärkeistä asioista.
Tutkimuksen kohdeorganisaationa oli tamperelainen pelinkehitysalan yritys. Aineistonkeruu suoritettiin loppuvuodesta 2011 käyttäen laadullista puolistrukturoitua haastattelulomaketta. Aineistolähtöisen analyysin avulla ja induktiivista päättelyä hyödyntäen luovuutta edistävät tekijät jaettiin neljään ryhmään, eli luovuuden perusluonteesta juontuviin tekijöihin, vaikuttamismahdollisuuksiin, luovan prosessin vahvistajiin sekä kehittymisen virittäjiin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että pelinkehittäjät kokevat vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön merkittävänä luovuuden edistäjänä. Yrityksen johdon kannalta tämä tarkoittaa osallistavan johtamisen kautta päätöksenteon delegointia henkilöstölle, jolloin luovuus vahvistuu varsinkin kasvaneen sisäisen motivaation kautta. Tutkimus osoitti lisäksi kuinka pelinkehitykseen, mutta myös yleisesti kaikkeen luovaan toimintaan, liittyvät epävarmuus ja epäonnistuminen ovat seikkoja, joihin voidaan vaikuttaa, ja joista voidaan jopa hyötyä varsinkin oppimisen kautta.
Tämän tutkimuksen perusteella palaute ja palkitseminen eri muodoissaan näyttäytyvät tärkeinä luovuuden edistäjänä kahdessa merkityksessä: Myönteisen palautteen avulla voidaan vahvistaa pelinkehittäjän sisäistä motivaatiota ja siten luovuutta, mutta toisaalta rakentavan kielteisen palautteen avulla tunnistetaan ne osatekijät, joissa on parannettavaa. Palaute ja palkitseminen näyttäytyvät täten osaamisen ja asiantuntemuksen tunnistajina, mutta niiden kautta on mahdollista löytää myös osaamis- tai tietovajeet, joita tulisi paikata esimerkiksi koulutuksella. Palautteella ja palkitsemisella on tästä näkökulmasta myös selkeä viestinnällinen funktio.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että ilmapiirillä, tiimityöllä ja sisäisellä viestinnällä on selkeitä luovuutta edistäviä ominaisuuksia. Näiden kolmen tekijän luovuutta edistävät vaikutukset ovat kuitenkin yhtäältä riippuvaisia laadukkaasta ja osallistavasta johtamisesta, mutta myös luottamuksesta ja organisaation jäsenten välisistä toimivista vuorovaikutussuhteista.
Asiasanat:luovuus, johtaminen, motivaatio, työn autonomia, pelinkehitys
Tämä tutkimus päätettiin toteuttaa hyödyntäen laadullisia menetelmiä, koska tutkimuksessa halutaan korostaa ja ymmärtää pelinkehittäjien omia kokemuksia ja näkemyksiä luovuudesta sekä siihen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksen aihetta koskevan teorian monitieteisyys ja sirpaleisuus puolsivat myös osaltaan laadullisten menetelmien käyttöä. Useat tutkimuksen kannalta olennaiset käsitteet, kuten motivaatio ja itse luovuus, ovat luonteeltaan subjektiivisia, ja näin jokainen yksilö myös kokee ja käsittää ne eri tavoin. Edellä mainitun perusteella tutkimuksen tiedonantajille haluttiin antaa mahdollisuus kertoa omin sanoin juuri heidän mielestään tärkeistä asioista.
Tutkimuksen kohdeorganisaationa oli tamperelainen pelinkehitysalan yritys. Aineistonkeruu suoritettiin loppuvuodesta 2011 käyttäen laadullista puolistrukturoitua haastattelulomaketta. Aineistolähtöisen analyysin avulla ja induktiivista päättelyä hyödyntäen luovuutta edistävät tekijät jaettiin neljään ryhmään, eli luovuuden perusluonteesta juontuviin tekijöihin, vaikuttamismahdollisuuksiin, luovan prosessin vahvistajiin sekä kehittymisen virittäjiin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että pelinkehittäjät kokevat vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön merkittävänä luovuuden edistäjänä. Yrityksen johdon kannalta tämä tarkoittaa osallistavan johtamisen kautta päätöksenteon delegointia henkilöstölle, jolloin luovuus vahvistuu varsinkin kasvaneen sisäisen motivaation kautta. Tutkimus osoitti lisäksi kuinka pelinkehitykseen, mutta myös yleisesti kaikkeen luovaan toimintaan, liittyvät epävarmuus ja epäonnistuminen ovat seikkoja, joihin voidaan vaikuttaa, ja joista voidaan jopa hyötyä varsinkin oppimisen kautta.
Tämän tutkimuksen perusteella palaute ja palkitseminen eri muodoissaan näyttäytyvät tärkeinä luovuuden edistäjänä kahdessa merkityksessä: Myönteisen palautteen avulla voidaan vahvistaa pelinkehittäjän sisäistä motivaatiota ja siten luovuutta, mutta toisaalta rakentavan kielteisen palautteen avulla tunnistetaan ne osatekijät, joissa on parannettavaa. Palaute ja palkitseminen näyttäytyvät täten osaamisen ja asiantuntemuksen tunnistajina, mutta niiden kautta on mahdollista löytää myös osaamis- tai tietovajeet, joita tulisi paikata esimerkiksi koulutuksella. Palautteella ja palkitsemisella on tästä näkökulmasta myös selkeä viestinnällinen funktio.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että ilmapiirillä, tiimityöllä ja sisäisellä viestinnällä on selkeitä luovuutta edistäviä ominaisuuksia. Näiden kolmen tekijän luovuutta edistävät vaikutukset ovat kuitenkin yhtäältä riippuvaisia laadukkaasta ja osallistavasta johtamisesta, mutta myös luottamuksesta ja organisaation jäsenten välisistä toimivista vuorovaikutussuhteista.
Asiasanat:luovuus, johtaminen, motivaatio, työn autonomia, pelinkehitys