Siivoojasta kestävän kehityksen ammattilaiseksi. Ympäristöosaaminen ja oppimismotivaatio laitoshuoltajan ammatillisen kompetenssin muodostumisessa.
LYYTIMÄKI, VIRPI (2012)
LYYTIMÄKI, VIRPI
2012
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22368
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22368
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyöni tavoitteena oli tutkia laitoshuoltajan ammattitutkinnon opiskelijoiden opiskelumotivaatiota ja ammatillisen kompetenssin muodostumista ympäristöosaamisen aihesisältöjen osalta. Täsmennetty tavoitteeni oli tutkia sitä, millaista on laitoshuoltajan ammattitutkintoa opiskelevien aikuisopiskelijoiden ympäristöosaaminen ja onko opiskelumotivaatiolla ja ympäristöosaamisen kehittymisellä yhteyttä.
Tutkimukseni kohdejoukkona olivat neljän eri ammatillisen oppilaitoksen laitoshuoltajan ammattitutkintoa opiskelevat aikuisopiskelijat viidellä eri paikkakunnalla. Tutkimusotteenani on menetelmällinen triangulaatio. Kvalitatiivisena menetelmänä käytin käsitekarttamenetelmää. Kvantitatiivisenä menetelmänä oli survey-tutkimus; sähköinen kysely, jossa oli ammattispesifejä ympäristöaiheisia kysymyksiä sekä opiskelumotivaatiota mittaavia kysymyksiä. Taustamuuttujina olivat opiskelijoiden ikä ja opiskelupaikkakunta. Kyselyaineiston käsittelin tilastollisesti SPSS-ohjelmistolla, jolla tutkin vastausten frekvenssejä, ryhmittelin kysymykset pääkomponenttianalyysin avulla summamuuttujiksi ja tein saamilleni uusille muuttujille mm. Kruskal-Wallisin testejä ja korrelaatiotarkastelun.
Käsitekartta osoittautui menetelmänä tälle kohderyhmälle vaikeaksi, minkä takia tulosten tulkintakin oli haasteellista. Jos menetelmää käytetään opetuksessa tai opetuksen arvioinnissa, tulee sen esittelyyn ja harjoitteluun varata runsaasti aikaa. Oppimisen arviointiin menetelmä sopii hyvin sekä opettajalle että opiskelijalle itselleen. Kvantitatiivisessa tarkastelussa löytyi tasoeroja ympäristöaiheisista kysymyksistä. Kun kaikki kysymykset ryhmiteltiin summamuuttujiksi ja testattiin Kruskal-Wallisin testillä iän ja opiskelupaikkakunnan suhteen, ei opiskelumotivaatioaiheisten joukosta löytynyt tilastollisesti merkitseviä eroja, mutta ympäristöaiheisten kohdalta löytyi yksi eroavuus iän suhteen ja useampia opiskelupaikkakunnan suhteen. Opiskelumotivaatiolle ja ympäristöasioiden osaamiselle löytyi positiivinen yhteys. Kvantitatiivinen survey-tyyppinen lähestymistapa sopi tälle kohdejoukolle hyvin.
Laitoshuoltajan ympäristökompetenssin ydinpiirteiksi hahmottuivat oppimismotivaatio, puhdistuspalvelualan ammatillinen osaaminen, ympäristöalan (ammattispesifit) tiedot ja taidot, tietämys ja ymmärrys oman työn ympäristövaikutuksista ja tahtotila toimia ammatissa ympäristölähtöisesti. Laitoshuoltajan toimiessa ammatissaan kompetenssin ilmenemiseen vaikuttaa myös työpaikan ”ympäristölähtöisyysaste”. Ympäristöosaamisella on puhdistuspalvelualan menetelmällisen tietouden lisäksi merkittävä osuutensa laitoshuoltajan kompetenssissa. Laitoshuoltajaksi opiskelevat pitivät ympäristöalan tietoutta tärkeänä ja olivat motivoituneita opiskelemaan alan tietoutta ja taitoja. Oppilaitosten opetusmenetelmiä voitaisiin yhtenäistää ja kehittää nykyistä motivoivammiksi, ja ottaa mukaan myös enemmän työelämänäkökulmaa. Tällöin myös koulutuksen vaikuttavuus paranisi.
Asiasanat:ammatillinen kompetenssi, ammattitaito, kestävä kehitys, korrelaatioanalyysi, käsitekartta, puhdistuspalveluala, pääkomponenttianalyysi, ympäristölähtöisyys
Tutkimukseni kohdejoukkona olivat neljän eri ammatillisen oppilaitoksen laitoshuoltajan ammattitutkintoa opiskelevat aikuisopiskelijat viidellä eri paikkakunnalla. Tutkimusotteenani on menetelmällinen triangulaatio. Kvalitatiivisena menetelmänä käytin käsitekarttamenetelmää. Kvantitatiivisenä menetelmänä oli survey-tutkimus; sähköinen kysely, jossa oli ammattispesifejä ympäristöaiheisia kysymyksiä sekä opiskelumotivaatiota mittaavia kysymyksiä. Taustamuuttujina olivat opiskelijoiden ikä ja opiskelupaikkakunta. Kyselyaineiston käsittelin tilastollisesti SPSS-ohjelmistolla, jolla tutkin vastausten frekvenssejä, ryhmittelin kysymykset pääkomponenttianalyysin avulla summamuuttujiksi ja tein saamilleni uusille muuttujille mm. Kruskal-Wallisin testejä ja korrelaatiotarkastelun.
Käsitekartta osoittautui menetelmänä tälle kohderyhmälle vaikeaksi, minkä takia tulosten tulkintakin oli haasteellista. Jos menetelmää käytetään opetuksessa tai opetuksen arvioinnissa, tulee sen esittelyyn ja harjoitteluun varata runsaasti aikaa. Oppimisen arviointiin menetelmä sopii hyvin sekä opettajalle että opiskelijalle itselleen. Kvantitatiivisessa tarkastelussa löytyi tasoeroja ympäristöaiheisista kysymyksistä. Kun kaikki kysymykset ryhmiteltiin summamuuttujiksi ja testattiin Kruskal-Wallisin testillä iän ja opiskelupaikkakunnan suhteen, ei opiskelumotivaatioaiheisten joukosta löytynyt tilastollisesti merkitseviä eroja, mutta ympäristöaiheisten kohdalta löytyi yksi eroavuus iän suhteen ja useampia opiskelupaikkakunnan suhteen. Opiskelumotivaatiolle ja ympäristöasioiden osaamiselle löytyi positiivinen yhteys. Kvantitatiivinen survey-tyyppinen lähestymistapa sopi tälle kohdejoukolle hyvin.
Laitoshuoltajan ympäristökompetenssin ydinpiirteiksi hahmottuivat oppimismotivaatio, puhdistuspalvelualan ammatillinen osaaminen, ympäristöalan (ammattispesifit) tiedot ja taidot, tietämys ja ymmärrys oman työn ympäristövaikutuksista ja tahtotila toimia ammatissa ympäristölähtöisesti. Laitoshuoltajan toimiessa ammatissaan kompetenssin ilmenemiseen vaikuttaa myös työpaikan ”ympäristölähtöisyysaste”. Ympäristöosaamisella on puhdistuspalvelualan menetelmällisen tietouden lisäksi merkittävä osuutensa laitoshuoltajan kompetenssissa. Laitoshuoltajaksi opiskelevat pitivät ympäristöalan tietoutta tärkeänä ja olivat motivoituneita opiskelemaan alan tietoutta ja taitoja. Oppilaitosten opetusmenetelmiä voitaisiin yhtenäistää ja kehittää nykyistä motivoivammiksi, ja ottaa mukaan myös enemmän työelämänäkökulmaa. Tällöin myös koulutuksen vaikuttavuus paranisi.
Asiasanat:ammatillinen kompetenssi, ammattitaito, kestävä kehitys, korrelaatioanalyysi, käsitekartta, puhdistuspalveluala, pääkomponenttianalyysi, ympäristölähtöisyys