Virallisperiaate hallintolainkäytössä
JERMAKKA, ANNA-MARI (2012)
2012
Julkisoikeus - Public Law
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22365
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22365
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee virallisperiaatetta hallintolainkäytössä ja etenkin hallintotuomioistuimissa. Hallintoprosessin virallisperiaatteen kiinnekohtana on asian selvittämistä koskeva hallintolainkäyttölain (586/1996) 33 §, joka perustaa selvittämisvastuun tuomioistuimelle. Tutkielma on julkisoikeudellinen, ja se kuuluu hallintoprosessioikeuden piiriin. Tutkimusote on oikeusdogmaattinen, sillä tutkielmassa selvitetään virallisperiaatteen asemaa voimassa olevassa oikeudessa.
Hallintolainkäyttölain 33 §:n mukaan hallintotuomioistuin voi hankkia selvitystä viran puolesta. Tavoitteena on saada ratkaisun pohjaksi riittävä ja totuudenmukainen aineisto, jotta asiassa voidaan saavuttaa aineellinen totuus. Aineellinen totuus vuorostaan palvelee sekä yksityisen asianosaisen oikeusturvaa että julkisen vallankäytön lainmukaisuuden valvontaa. Oikeuslähteissä korostetaan virallisperiaatteen soveltamisen asiaryhmä- ja tapauskohtaisuutta, jolloin virallisperiaate painottuu eri tavoin erilaisissa lainkäyttötilanteissa. Virallisperiaatteella todetaan myös olevan laaja soveltamisala, jolloin sen sisältöä ei voida tyhjentävästi määritellä. Tutkielmassa on selvitetty, mitkä seikat vaikuttavat siihen, millaisen sisällön periaate kulloinkin saa, ja millaisia näkökulmia virallisperiaatteen soveltamisessa voidaan ottaa huomioon.
Hallintolainkäyttölain 33 §:n mukaan selvityksen keräämisessä on huomioitava käsittelyn tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja asian laatu. Oheiset kriteerit linkittävät tutkielman kotimaisiin perusoikeuksiin ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, joista keskeisin tässä yhteydessä on Euroopan ihmisoikeussopimuksen oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskeva artikla. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kriteerit velvoittavat kansallisia hallintotuomioistuimia, joilla onkin keskeinen rooli perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisessa.
Perus- ja ihmisoikeuksien lisäksi virallisperiaatteen soveltamisessa tulee huomioida muut asian selvittämistä ohjaavat hallintolainkäyttölain säännökset ja yleiset hallinto-oikeudelliset periaatteet, kuten palveluperiaate ja harkintavallan rajoitusperiaatteet. Myös yleisen lainkäytön yleislaki oikeudenkäymiskaari (4/1734) ja yleisprosessuaaliset oikeusperiaatteet vaikuttavat virallisperiaatteen soveltamiseen. Tietoa virallisperiaatteen käytöstä antava myös sen eri käyttöfunktiot. Virallisperiaatetta käytetään täsmentämään, laajentamaan ja joskus jopa rajoittamaan oikeudenkäyntiaineistoa. Virallisperiaatteella on myös asianosaista informoiva sekä käyttäytymistä ohjaava ja oikeutta kehittävä funktio. Prosessin laadulla ja koetulla oikeudenmukaisuudella voidaan vaikuttaa käsityksiin oikeusjärjestelmän laajemmasta toimivuudesta ja luotettavuudesta. Reilu ja tasapuolinen oikeudenkäynti vahvistaa tuomioistuimien auktoriteettiasemaa ja samalla oikeudenkäynnin osapuolten sitoutumista päätökseen, mikä vuorostaan ohjaa käyttäytymistä normien mukaiseksi.
Asiasanat:virallisperiaate, julkisoikeus, hallintolainkäyttö, aineellinen totuus, asian selvittäminen, oikeudenmukainen oikeudenkäynti
Hallintolainkäyttölain 33 §:n mukaan hallintotuomioistuin voi hankkia selvitystä viran puolesta. Tavoitteena on saada ratkaisun pohjaksi riittävä ja totuudenmukainen aineisto, jotta asiassa voidaan saavuttaa aineellinen totuus. Aineellinen totuus vuorostaan palvelee sekä yksityisen asianosaisen oikeusturvaa että julkisen vallankäytön lainmukaisuuden valvontaa. Oikeuslähteissä korostetaan virallisperiaatteen soveltamisen asiaryhmä- ja tapauskohtaisuutta, jolloin virallisperiaate painottuu eri tavoin erilaisissa lainkäyttötilanteissa. Virallisperiaatteella todetaan myös olevan laaja soveltamisala, jolloin sen sisältöä ei voida tyhjentävästi määritellä. Tutkielmassa on selvitetty, mitkä seikat vaikuttavat siihen, millaisen sisällön periaate kulloinkin saa, ja millaisia näkökulmia virallisperiaatteen soveltamisessa voidaan ottaa huomioon.
Hallintolainkäyttölain 33 §:n mukaan selvityksen keräämisessä on huomioitava käsittelyn tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja asian laatu. Oheiset kriteerit linkittävät tutkielman kotimaisiin perusoikeuksiin ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, joista keskeisin tässä yhteydessä on Euroopan ihmisoikeussopimuksen oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskeva artikla. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kriteerit velvoittavat kansallisia hallintotuomioistuimia, joilla onkin keskeinen rooli perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisessa.
Perus- ja ihmisoikeuksien lisäksi virallisperiaatteen soveltamisessa tulee huomioida muut asian selvittämistä ohjaavat hallintolainkäyttölain säännökset ja yleiset hallinto-oikeudelliset periaatteet, kuten palveluperiaate ja harkintavallan rajoitusperiaatteet. Myös yleisen lainkäytön yleislaki oikeudenkäymiskaari (4/1734) ja yleisprosessuaaliset oikeusperiaatteet vaikuttavat virallisperiaatteen soveltamiseen. Tietoa virallisperiaatteen käytöstä antava myös sen eri käyttöfunktiot. Virallisperiaatetta käytetään täsmentämään, laajentamaan ja joskus jopa rajoittamaan oikeudenkäyntiaineistoa. Virallisperiaatteella on myös asianosaista informoiva sekä käyttäytymistä ohjaava ja oikeutta kehittävä funktio. Prosessin laadulla ja koetulla oikeudenmukaisuudella voidaan vaikuttaa käsityksiin oikeusjärjestelmän laajemmasta toimivuudesta ja luotettavuudesta. Reilu ja tasapuolinen oikeudenkäynti vahvistaa tuomioistuimien auktoriteettiasemaa ja samalla oikeudenkäynnin osapuolten sitoutumista päätökseen, mikä vuorostaan ohjaa käyttäytymistä normien mukaiseksi.
Asiasanat:virallisperiaate, julkisoikeus, hallintolainkäyttö, aineellinen totuus, asian selvittäminen, oikeudenmukainen oikeudenkäynti