Tilivelvollisuus ja sen todentaminen kunnan ja tytäryhtiön suhteessa

Abstract

Tällä hetkellä kuntasektorilla on käynnissä muutos, jonka johdosta kuntien toiminnan tehostaminen on yksi tärkeimmistä teemoista. On olemassa useita eri tapoja tehostaa toimintaa ja näistä yksi tapa on toiminnan yhtiöittäminen. Kunnallisen tytäryhtiön toiminnan haasteina ovat sen toimintakentän sijoittuminen vapaille markkinoille ja pakottavan lainsäädännön, eli osakeyhtiölainsäädännön, erilaisuus kunnan toimintakenttään ja kuntalainsäädäntöön.

Kun toiminta yhtiöitetään, tulee kunnan varmistua tytäryhtiön tilivelvollisuuden todentamisesta ja sen raportoinnista. Kunnan vaikutusmahdollisuudet toiminnan valvomiseksi ja ohjaamiseksi heikkenevät yhtiöittämisen seurauksena huomattavasti ja kunta voikin käyttää omistajan oikeuksia vain osakeyhtiölainsäädännön mukaisesti yhtiökokouksessa ja hallitustyöskentelyssä. Tällöin tilivelvollisuuden määrittely ja sen oikeankaltainen raportointi nousevat avaintekijöiksi tytäryhtiön toiminnan valvonnassa.

Tässä tutkimuksessa määritellään kunnan, kuntalaisen ja kunnan tytäryhtiön suhde tilivelvollisuuden näkökulmasta ja määritellään tilivelvollisuuden todentamiseksi tarvittava raportointi.

Tilivelvollisuuden määrittely on pohjustettu agenttiteorialla, jossa kuntalainen nähdään alkuperäisenä päämiehenä koko agentti- ja tilivelvollisuusketjulle. Tilivelvollisuus on määritelty kahteen eri malliin, joihin tytäryhtiöt toimialansa mukaisesti on jaoteltu. Tutkimuksessa päädyttiin jakamaan tilivelvollisuus kahtia; julkisen sektorin tilivelvollisuuteen ja sitä todentaviin tytäryhtiöihin, kuten kunnallisten peruspalveluiden tuottajiin, sekä tytäryhtiöihin, joiden tilivelvollisuuden ei voida katsoa olevan julkisen sektorin tilivelvollisuutta, kuten kuntien tukipalvelut. Jaotteluun on vielä lisätty määritelmä taloudellisen raportoinnin soveltuvuudesta tilivelvollisuuden todentamiseksi, ja tuloksena saatiin päätelmä, että julkisen sektorin tilivelvollisuuden todentamiseksi tarvitaan myös toiminnallista raportointia. Muiden kuin julkista tilivelvollisuutta todentavien tytäryhtiöiden osalta taloudellinen raportointi nähdään tässä tutkimuksessa täysin riittävänä.

Empiirisen tutkimuksen tuloksena saatiin päätelmä siitä, että julkisen tilivelvollisuuden alaisuuteen asettuvia toimialoja ja niille perustettuja tytäryhtiöitä on varsin vähän ja kunnat ovat toistaiseksi olleet varovaisia yhtiöittäjien peruspalveluiden osalta. Muiden toimialojen osalta yhtiöittäminen osoittautui suositummaksi, varsinkin asuntojen ja kiinteistön hallinnan osalta.

Asiasanat:Kunta, kuntalainen, tytäryhtiö, tilivelvollisuus, raportointi